Mies tuumasi tässä kätevästi, että mä parannun aina sairastuakseni uudestaan. Ihme kun tuota kremppaa tahtoo kertyä ihan urakalla.
Niska jäykistää edelleen, pahin tilanne on aamuisin yön jäljiltä. Kipu on kyllä aikamoinen. Juoksusta niska tuntui tykkäävän, sillä lenkin jälkeen hartiat olivat ihanan rentoutuneet. Töihin on nyt palattava vaikkakin lääkkeiden voimin. Odottelen lääkäriltä lähetettä fysioterapiaan ja maanantaille on varattu aika hierojalle jos se saisi tuota alaselkää kevyemmäksi.
Iltavuoro kyllä jänskättää kun aika paljon joutuu työssä nostelemaan yms. Pitää vain tehdä sitten vasemmalla kädellä ja kiinnittää entistä enemmän huomiota ergonomiaan vaikka aikamoinen ergonomiakyttääjä jo valmiiksikin olen.
Nyt pakkaamaan iltalenkkikamoja, jos kävis pikaisella pyrähdyksellä töiden jälkeen.
iive
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos :)