lauantai 6. lokakuuta 2012

Pohjaton

Elämä tuntuu sangen lannistavalta.
Pohjaton nälkä (niin ruuan kuin herkkujen) ja pohjaton väsymys vaivaavat. Soimaan itseäni väsymyksestä ja "laiskottelusta", vaikka minun tulisi antaa itselleni armoa ihan oikeasti. Suoraan sanoen ottaa päähän aivan valtavasti (sanoisin v***ttaa, mutta eilisessä BB:ssä sitä hoettiin jo ihan iäkkäimpien ihmisten toimesta niin paljon, että kiitti mulle riitti!).

Fakta on nyt se, että kaikki energia menee työpäivästä selviämiseen ja sehän ei ole kovin hyvä tilanne a)itsen b)perheen c)ei kenenkään kannalta. Toivon totisesti tilanteen oleellisesti helpottuvan piakkoin tai sitten en voi muuta tuumata kuin apuva!

Tunnen olevani huono ihminen, vaimo, äiti, laihduttaja, kuntoilija, bloggari, työntekijä... loputon lista :( Maanantaina voin listaan lisätä vielä opiskelijankin kun Avoimen yliopiston kurssit alkavat.
Kun haluaisin olla niin paljon parempi, voimakkaampi...

Depiksessä töihin siis, että illalla voi suurinpiirtein itkeä väsymyksestä.

iive

6 kommenttia:

  1. Voi, älä itke. :( Keho asettaa välillä rajoja, enkä usko, että kukaan pitää sinua tilanteessasi huonona ihmisenä, jos et jaksa kaikkea mitä terveenä. Älä siis sinä itsekään pidä! Olet kaunis, ihana ja valoisa persoona, vaikkei siltä aina tuntuisi tai näyttäisi. Ja olen varma, että perheesi ja kaikki elämäsi tärkeimmät ihmiset sen myös tietävät.

    Aurinkoa sinulle! <3

    VastaaPoista
  2. Voi kurjuus! Toivon kovasti, että kehosi sopeutuu ja väsymys poistuu. Itselleen pitäisi olla armollinen, mutta vaikeaa se tosiaan on. Jaksamista! (Tuntuu, etten millään sanoilla saa ilmaistua sitä, mitä tahtoisin sinulle sanoa. :/)

    VastaaPoista
  3. :( Voi sinnuu. Kovasti piristystä pimeään syksyyn!!!!!!

    VastaaPoista
  4. Kiitos ihanat tsempeistä (taas!)
    Jo tän postauksen kirjoittaminen helpotti aivan valtavasti. Se oli kuin iso ryöpsähdys jonka sai omasta sisimmästä pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Iive, älä pidä itseäsi huonona ihmisenä. Sellainen et todellakaan ole! Haluaisin sanoa niin paljon, mutta en kuulostaa kliseiseltä... Joka tapauksessa sinun valovoimaisuus vie sinua eteenpäin ja varmasti voitat väsyn. Anna kuitenkin itsellesi aikaa, armoa. Älä piiskaa itseäsi! Hirmuisen iso ja lämmin voimarutistus :D

      Poista
  5. Voi että, voisinpa piristää sinua! <3 Toivottavasti helpottaa, ja alkaa tuntua paremmalta. Mitään fiksua en nyt osaa sanoa, mutta *haliruttauksen* annan.

    VastaaPoista

Kiitos :)