maanantai 21. heinäkuuta 2014

Nukkumapäivä, taas...

Neljän yövuoron putki on päättynyt ja loppulistat mennäänkin poikkeuksellisesti ilman yövuoroja. Vaikka tykkäänkin öiden tekemisestä, niin on kyllä kiva päästä tekemään myös sitä oikeaa asiakas-ohjaustyötä eikä pelkkää "valvomista".

Tykkään yövuorojen jälkeen ainakin yrittää kääntää vuorokausirytmin mahdollisimman nopeasti pois yömoodista. Silloin nukkumapäivä ts. yövuorojen lopettamispäivä on joko ihana lepopäivä tai helvetillistä hereillä kituuttamista. Yleensä kuitenkin pyrin nukkumaan mahdollisimman vähän päivällä ja menen aikaisin illalla nukkumaan. Joskus, kuten tänään on riittänyt pelkkä rento lepäily ja pieni torkahdus auringossa.


Mutta älkää huoliko, en kärtsännyt itseäni vaan kello oli soimassa säännöllisin väliajoin, jotta en sattuisi nukkumaan vaikkapa kahta tuntia itseni polttaen.

Nukkumapäivänä en myöskään treenaa. Korkeintaan harrastan jotain hyvin kevyttä liikuntaa kuten kävelyä, yin-joogaa tai niin kuin tänään, kävin uimassa rannalla makoilun yhteydessä.


Kaiken makoilun ohessa on hyvä lukea tai kuunnella vaikka podcasteja. Sisusavotassa vieraana oli Lihastohtori Juha Hulmi, suosittelen kaikkia hyvinvoinnista ja treenaamisesta kiinnostuneita kuuntelemaan. Mielenkiintoista juttua!

Yövuoro-tauolla onkin hyvä päästä myös seuraavan ongelman kimppuun, nimittäin yösyömiseen. Tätä ongelmaahan ei ole kun ei ole niitä yövuorojakaan, mutta seuraavia vuoroja varten ajattelin vähän tutkiskella asiaa ja itseäni. Ongelmahan on nimittäin se, että vaikka olisinkin laatinut hyvät eväät yövuoroon niin jossain vaiheessa yötä, yleensä noin 02-03 aikoihin alkaa hirveä makean himo ja jos ei mitään makeaa ole mukana, niin minähän syön vaikka sokeripaloja tähän himoon ja sen jälkeen suolaa ja sitten taas sokeria tai hiilihydraattia ylipäätänsä. Välillä tätä ongelmaa on ja välillä ei. Bikini Challengen jälkeen lähes jokainen yövuoro on mennyt kärvistellessä (yleensä sen ensimmäisen toiveikkaan yövuoron) ja tai sitten olen varustautunut ja ostanut herkkuja mukaan koska ei vain jaksa kärvistellä. Näin on muuten hyvän treeni/syömisviikon tulokset deletoitu muutaman yövuoron aikana :(
Asia rassaa vaikka yritänkin kieltää itseäni stressaamasta ajattelemalla ettei niitä katastrofi-öitä nyt niin usein ole. Silti stressaa.
Joten tutkinnan aiheeksi siis tämä asia lähtee just ja nyt! (Kunhan olen vielä vähän käynyt ensin uimassa ja nukkunut)


iive

2 kommenttia:

  1. Mitä enemmän väsyttää, sitä enemmän tekee mieli makeaa. Itsekin tykkään tehdä yövuoroja, mutta inhottaa se syöminen! Voisin syödä kokoajan ja mieluiten namia :D Illalla hyvä idea on salaatti, mutta ei se yöllä maistu. Minua myös valvominen turvottaa vaikka saisikin pidettyä syömiset järkevänä. Kolme yötä on ihan maksimi turvotuksen takia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä totta että väsymys lisää makean nälkää. Toisaalta, en kyllä tunne kovinkaan usein itseäni öisin väsyneeksi. Välillä näitä syömishimoja on ja välillä ei. Täytynee seurata liittyisikö kuukautiskiertoon jollain lailla... vai kuitenkin johonkin muuhun. Päiväkirja olis jees.

      Poista

Kiitos :)