Sairaslomalla saavuttamani unitasapaino, henkinen tasapaino ja edes jonkinmoinen fyysinen vire pyyhkiytyivät pois rytinällä yhdessä hetkessä ja nyt olen melkein samassa pisteessä kuin ennen sairaslomaa. En vaan jaksa!
Kaksi päivää meni lähestulkoon syömättä kun oli niin paha olo ja takana on kolme unetonta yötä melatoniineista huolimatta. Tällä hetkellä en voi ymmärtää kuinka jaksan eteenpäin.
Mutta jaksanhan minä. Mun on pakko jaksaa ja mä haluan jaksaa ja vielä musta tulee voimakkaampi kuin ikinä!
Tänään satoi taas lunta. Laskimme mäkeä, teimme lumihevosen ja kastuimme nuoskalumesta aivan märäksss pikkuneidin sanoin. Hetkeksi unohdin väsymyksen, sairauden ja pettymyksen. Onneksi toi mun parempi puolisko päätti raahata mut ulos :)
 |
| Erittäin surkealaatuista kuvasaastetta, mutta pääpointtina hieno hevonen ja hetken ilo! |
Toivottavasti ensi viikko on parempi kaikin puolin :) eiks vaa!?
Paljon jaksamista! Muista että välillä saa olla myös väsynyt ja voimaton. Se mikä ei tapa, vahvistaa. Ja vaikka on vanha ja kliseinen lause, pitää vain niin tarkkaan paikkaansa.
VastaaPoistaOn se! (:
VastaaPoistaIiiihana lumiheppa!
Iive, voimaa, tsemppiä ja iso voimahali!
VastaaPoistaUskotaan, että alkava viikko on paljon parempi ja saat voimasi takaisin!