Käveltiin monia kilometrejä urbaanilla metsäalueella mäntyjen <3 keskellä.
Olen mäntymetsä-tyttö :)
Ajatukset ja keskustelut kääntyivät yllättäville urille ja huomasin puhuvani ensimmäistä kertaa salaisuuksistani ja haluistani elämääni kohtaan. Ajatukset saivat yllättäen sanallisen muodon ja luulenpa, että sen kautta se muuttaa lopullisesti koko elämäni.
Huomaan kaipaavani entistä enemmän yhteyttä luontoon ja ympäristöön, voimakkaampaa yhteyttä omaan kehooni ja mieleeni. Haluan vahvistaa niitä kasvaviksi voimavaroiksi niin itseäni varten kuin tulevaisuudessa auttaakseni muita.
Tie on pitkä.
Ensin täytyy löytää oma yhteyteni,
sitten voin olla myös muita varten.
Kiitos rakas ihminen kun kuuntelit ja annoit ajatuksilleni ja haaveilleni sanat. Toivottavasti myös sinä löydät tiesi.
iive
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos :)