Juoksemassa olen tainnut käydä viimeksi Joensuussa, ei mennyt kovin hyvin. Itseasiassa meni ihan päin männikköä ja vähän enemmänkin. Lonkankoukistajat jumissa ja koko nainen jumissa. Aikaakin tuosta on vaikka kuinka. Monta kuukautta tai jotain?
Nyt ensimmäinen päivä Porin juoksukoulua. Ajattelin mennä tuon läpi nyt talven / kevään aikana. Eli en siis tuossa tahdissa varmaankaan. Mutta katsotaan nyt.
Illalla sen jälkeen kun olin laittanut Lintusen nukkumaan, istuin sohvalle, niin kuin aina edellisinäkin iltoina. Sen sijaan, että olisin uppoutunut netin syövereihin tai NCIS sarjan murhamysteeriin (tai mitä siellä nyt tänään olikaan sillä EN katsonut!) kroppa sanoi minulle tahtovansa lenkille.
Ei mikään kutsumaton vieras ollut tämä mieliteko.
Alankohan parantua?
No kohta saan kuitenkin flunssan kun koko muu perhe on siinä jo. Eipä sillekään mitään voi eikä se ikuisesti kestä.
No, mut hei!
Muistakaapa kaikki HEIJASTIN!
Tuli aika monta tyyppiä vastaan kenellä ei ollut mitään ja mustat vaatteet :(
Kuva via Kouvolan Sanomat |
Itse juoksin heijastinliivin päällä ja otsalamppu päässä. Kengissä on heijastimet, sekä jalassa neonkeltaiset säärystimet :)
iive
Heijastin on halpa henkivakuutus. :) Jeee lenkkimojon löytymisestä :)
VastaaPoistaHyvä mieliteko oli! Ja heijastimet on tärkeitä - eikä niitä voi olla liikaa. Pimeä jalankulkija (tai pyöräilijä) kun ei näy edes valaistulla tiellä.
VastaaPoistaNyt on lenkkeilty jo parisen kertaa ja jos huomenna Zumbaan. Ei passaa vaan kauheasti tehdä ettei toi akillesjänne taas suutu kun töissäkin on jalkojen päällä koko päivän lukuunottamatta paria muutaman minuutin taukoa.
VastaaPoista