Huonoja fiiliksiä

Viimeisenä Joensuu-päivänä alkoi huono olo, joka ei tunnu heltiävän millään. Päätä särkee, palelee ja oksettaa. Nice :(
Salilla on oikeastaan ollut ainoat hetket kun ei ole ollut paha olo ja vasta noin kaksi tuntia treenien jälkeen olo on palaillut taas huonoksi.
Mistä ongelma johtunee?

• Liian suuri kalorivaje
• Matalat verenpaineet. Muoks. Mittasin juuri, ovat ihanteellisella tasolla.
• Stressi koiran menettämisestä ja siihen johtaneista tapahtumista.
• Jatkuva yövuorojen tekeminen.
• Suolan puute. (Hyvinkin mahdollista näillä syömisillä)
• Ylirasitustila johtuen yövuoroista sekä matkustamisesta.
• Hermopinne tai lihasjumi.

Huh, aika monta syytähän tälle olotilalle näyttäisi löytyvän. Nyt pari päivää treenitaukoa ja kunnon tarkistelu syömisten suhteen. Tiistaina onkin jo taas hieroja, joten senkin saan kuntoon. Huomenna kampaajalle, josta olen niin innoissani :)

Muuten on mieli ollut aikamoisen maassa koiraepisodin takia. Toki tyttäreni on tärkeämpi kuin koira, mutta silti en voi olla kaipaamatta. On outoa kun ovelle ei tulla vastaan, ruokaa saa tehdä rauhassa ilman jalanjuuressa kyttääjää eikä tuhiseva karvakuono yritä tulla salaa viereen rapsutettavaksi. Lopputuloshan olisi ollut joka tapauksessa sama kasvaimen vuoksi ilman tätä episodiakin, ainakin eläinlääkärin arvion mukaan. Silti silloin olisi ollut aikaa hyväksyä tilanne ja tehdä surutyötä etukäteen ilman nyt tapahtuneen tilanteen aiheuttamia vihantunteita. Valitettavasti elämässä kaikki ei mene suunnitelmien tai toiveiden mukaan, joten näillä on nyt mentävä.

Toivon hyvää alkavaa viikkoa teille kaikille ♡ ja totisesti myös itselleni 😏
iive