Motivaatiopelkomörkö

Vaaka lähestyy kohta lukemia missä en ole ollut yli kymmeneen vuoteen ja aina tässä vaiheessa aikaisemmin on alkanut olla jo niin hyvä fiilis oman painon ja kropan suhteen, että olen alkanut löysätä tahtia ja no... lihonut takaisin kipurajoille, en sinne kauheaan ylipainoluokkaan, mutta ihan tarpeeksi kuitenkin. Tokikin tuo prolaktinooma-kasvain on ollut yksi syy siinä, mutta myös selkeä löysäily on ollut toinen syy.

Sinä kun et vaan voi laihduttaa kilomäärää X ja sen jälkeen jatkaa elämää sillä huonolla tavalla (=suklaalevy päivässä tyyliin). Kyllähän ne kilot takaisin siitä tulee.

Vaikka fiilis on ollut hyvä niin ikinä en ole tavoitettani saavuttanut ja nythän on sen aika. Edes kokeilla miltä se tuntuu ja miltä tuntuu elää sen elämäntavan kanssa että olet hoikka, hyvässä kunnossa, käyt treenaamassa ja sun ei tarvitse vetää miinuskaloreilla. Tätä elämäntapaa oikein odotan ja sitähän mä pääsen kesällä toteuttamaan :)

Olen etsinyt itselleni muistutuskuvia ja tehnyt "unelmakarttaa" itselleni. Miltä haluan tulevaisuuteni näyttävän, noin niinkuin vain itsekkäästi omaa napaa ajatellen.

Tulevaisuuteni tuokoon siis tullessaan hyvää oloa, hyvää ruokaa, hyviä juoksulenkkejä (vaikka edes lyhyitä), hyviä treenejä, ulkonäköä jota ei tarvitse edustuskokkareilla hävetä (tosin nuo kuvat nyt on vähän liioittelua :D ) ja 2-3 vuoden päästä haluan kunnon lomalle jonnekin kauas lämpimään, silloin on tuo Lintunenkin jo sen verran iso tyttö, että jaksaa pitkän lentomatkan tai siis mä jaksan sen kanssa lentää sen pitkän lennon :D
Ja mistä tämän toteutuminen on kiinni?

Sehän on vain musta itsestä kiinni paljonko unelmieni eteen teen töitä :)

iive