Toisenlainen vastuu ja mukava päivä

Lauantaina oli erilainen työpäivä tiedossa. Hieman huonolla hapella lähdin töihin kun mahassa edelleen murisi ja kiersi. Pistin juomapulloon appelsiinimehua ja "vatsatautijuomaa" ja kittailin sitä antaumuksella aamun, helpotti onneksi :)

Töissä pistettiinkin vähän erilaista vaatetta päälle ja suunnattiin koko talon naisporukalla Likkojen Lenkille Jyväskylän satamaan. Lenkillähän järjestetään myös esteetön reitti joka on noin kahden kilometrin pituinen ja sen pystyy kulkemaan mm. pyörätuolilla.

Perus arjen pyörittämisen lisäksi työhöni kuuluu myös muitakin juttuja kuten asukkaiden auttaminen eri harrastusten parissa, tapahtumiin osallistumisen avustaminen ja terveydestä huolehtiminen. Jos me ohjaajat emme kannusta ja auta terveellisiin elämäntapoihin tai vaikkapa liikunnan pariin, niin pian käy huonosti. Sillä jos mattimeikäläiselle on painonhallinta ja kunnon ylläpito nykymaailmassa hankalaa, niin vielä hankalampaa on se silloin jos sinulla on jokin rajoite, vamma tms. juttu joka hankaloittaa jo normaalia arkea.

Lenkkieväät oli kohtalaiset. Omasta mielestäni nää oli sellaisia MUKAterveellisiä eväitä eli just niitä huijausruokia joita markkinoidaan terveellisenä vaikka ne ei niitä ole, etenkään nuo Alpenin myslipatukat. Itse näen asiat niin, että parempi syödä oikeasti terveellistä ruokaa ja herkut sitten voisi syödä rehellisesti herkkuina.

Liikkuva klinikka sai parhaiten pukeutuneiden ryhmäpalkinnon. Oli aika hilpeä klinikka kyllä... Likkojen Lenkillähän käy oikeastaan kolmenlaista tyyppiä

a) kuntoilijat, jotka ottavat lenkin liikuntasuorituksena ja suorittavat pitkän lenkin joko juosten tai kävellen. Liikkuvat yksin tai ryhmässä.

b) hyvinvointityypit, jotka ottavat lenkin hieman rennommin, lenkkeilevät pitkän lenkin ja juttelevat keskenään. Yleensä heitä on ryhmässään vähintään kaksi tai lyöttäytyvät jonkun muun samanhenkisen porukan kanssa kimppaan.

c) rilluttelijat, jotka ovat huolehtineet nesteytyksestä etukäteen jo huolella. Tunnistat heidät lyhyellä lenkillä hirveästä kälätyksestä ja kädessä heiluvista alkoholipulloista. Nämä tytöt pitävät vaan hauskaa ja jatkavat hurvittelua pilkkuun asti (jos eivät jo sammu ennen sitä...) Ovat useimmiten pukeutuneet pukukilpailun asuihin.

Henkilökohtaisesti en ymmärrä tuota rilluttelija-porukkaa tuolla lenkillä. Mua ne jopa häiritsevät ja vastakohta ryhmien välillä on aikamoinen kun alkulämpässä verryttelee jo aikamoisessa tuiterissa oleva neon-pinkkeihin trikoisiin ja vihreään perukkiin pukeutunut neitonen heiluttaen savuavaa tupakkaa, vieressään vimpan päälle urheiluasuun pukeutunut juoksija.

Mun mielestä alkoholi ei kuulu tuollaiseen liikuntatapahtumaan laisinkaan, ainakaan tuollaisessa määrin. Ensimmäistä kertaa olin paikalla työn merkeissä ja ikävää oli myös se, että lyhyen lenkin "esteettömät" kulkijat joutuivat kaikista eniten katselemaan näitä kännääjiä. Kiva pyöriä siellä seassa pyörätuolin kanssa...

Työpäivän jälkeen olinkin aikamoisen sippi, nukahdin sohvalle jo kahdeksan aikaan illalla ja aamulla pitikin herätä aamuvuoroon. Kaikki eväät ym. pakkaamatta, joten tänään vielä syötiin ohi dieetin. Tosin ihan ok ruokaa jo tänään. Treenaamaankin oon menossa kunhan pahin lämpö tuolta ulkoa laskee. Ulkotreenin pariin nimittäin ajattelin mennä kun on näin hieno ilma!

iive