Superenergiaa mistä sitä saa?

Voihan elämä taas!

Viime viikonloppu meni täydellisessä koomassa, fibrokivut jylläsivät todella pitkästä aikaa ja ei kertakaikkiaan jaksanut tehdä mitään, joten siispä lepäsin. Mies oli tainnut unohtaa millainen olen kun on kipupäivä ja ihmetteli menoa, mutta no niinpä minäkin olisin ehkä ihmetellyt jos hän olisi yht'äkkiä ollut sellainen kuin minä olin.

Tuumasipa tuo mies vähän, että onko sellainen kuntoutus nyt niin hyvästä kun sieltä tulee niin kipeäksi? En tiedä minkälaiset käsitykset ihmisillä kuntoutuksesta on, mutta rankkaa se on. Paljon joudut ajattelemaan, elämään viikon pois omista ympyröistä "vieraiden ihmisten kanssa". Elämä on aikataulutettu kuntoutusohjelman mukaan ja ruuastakaan et saa päättää itse. Lisäksi tähän fyysiset aktiivisuudet päälle. Sinänsä kuntoutus ei kuitenkaan kovin rankkaa ole, mutta koska kaikki on erilaista kuin normaalisti niin se on asia mistä Fibromyalgia ei vaan kertakaikkiaan tykkää. Fibro tykkää siitä, että samat asiat tapahtuvat samalla lailla joka päivä ja siihen yhtälöön ei mahdu extemporematkat lappiin valitettavasti, ainakin jos terveenä haluaa olla.

Mutta oikeastaan tuo elämä tulee tästä viikosta, ei niinkään viikonlopusta. Siitä kun heräät aamulla ja kaikki on taas hyvin (korkeapaine auttaa), tiedät jo, että tänään salille, tänään on hyvä päivä. Sitä hyvää päivää on jatkunut kyllä koko viikon. Salille ja lenkille, uimaan, salille, suursiivous ja tänään pikkujoulut (tosin yöksi vielä töihin).
Salilla oli testissä uudet kompressiovaatteet ja I'm in Love! Ei enää kertaakaan treenejä ilman näitä! Muutenkin esim kompressiosäärystimet on olleet päivittäin jalassa parantamassa pohkeiden aineenvaihduntaa ja jumitusta. Vois sanoa että taivaallista!

Ja se onnellinen olo, jota ei edes irtisanomisilmoitus voi latistaa. On niin vahva tunne siitä, että kaikki järjestyy (tosin saan jatkaa työssäni, mutta eri firmassa) ja menee ihan just niin kuin pitääkin.

Ruuat on olleet kyllä supereita edellisviikon kärsimyksiin verrattuna 😁 Lähilihaa, tikkuperunoita uunissa, kalaa, riisiä, paljon salaatteja, tuoretta, puhdasta ja hyvän makuista. Ja hapankaalia 💚

Uutena otin testiin 5am kaakaon, joka pohjautuu Tomi Kokon 5am coffeeseen, mut kun kahvia en juo niin siksi kaakao. Aivan sairaan hyvää ja mikä energia! Mies tuumasi jo, että kohta mä hinkkaan hammasharjalla täällä listanpäällysiä jos vielä vähän energiaa tulee. Mut taidan suunnata nää energiat ihan jonnekin muualle! Totta on että olen stimulanteille todella herkkä ja siksi esim. lopetin sen kahvin juonnin kun tunsin ettei se vaan sovi mulle. Mut tästä tulee todella erilainen olo kuin kahvista.

5am kaakao

pakuriteetä

3tl raakakaakaojauhetta
luomuvoita 1 rkl
MCT-öljyä 1 rkl
kookosöljyä 1 tl
macaa 1 tl
lucumaa tai tocoa 1 tl
ripaus Cayannepippuria

Lisäksi oon ropsautellut sekaan myös mm. aitovaniljaa, kurkumaa ja kanelia.

Tomi Kokolta löytyy muuten tällä hetkellä aivan mielettömän hyviä videoita, uusin lääkäri Olli Sovijärven haastattelu oli todella hyvä. Samoin Sami Sundvikin ja Jaakko Halmetojan setit. Ja on siellä paljon muitakin, koska toi Ollin jakso oli vissiin joku 16sta. Olli Sovijärvi on yksi niistä tyypeistä joita olen seurannut jo tosi kauan. Jo silloin kun kukaan ei oikein näistä asioista mitään puhunut ja hän teki Helsinki Paleota Jaakko Savolahden kanssa.

Mä olen pitkään miettinyt tätä Tomi Kokkoa, et mikä tyyppi tää on, mutta kun katsoo sen "shown" alle niin tykkään. Erityisesti tykkään siitä intohimosta mikä hänellä on ja siitä kuinka hän jakaa omaa tietään hyvinvointiin. Ei tarvitse ostaa mitään valmennusta kun pelkästään seuraamalla saa jo paljon juttuja itselleen. Ja esim. juuri 5am coffeen ja Green monsterin reseptit löytyy ihan vapaasti hänen sivuiltaan. Että eivät ole "vain harvoille ja valituille" = niille joilla on rahaa.

Patrik Borg on kanssa sellainen jota olen seurannut myös pitkään. Hieman hän on liikaa mun makuun siellä virallisterveellisellä linjalla ja välillä mietin saavutetaanko sillä kaikella sallivuudella ja superlempeydellä niitä tuloksia. Toisaalta kenenkään läskiksi haukkuminen ei auta yhtään mitään. Patrik on tänään blogannut sokeririippuvuudesta ja mä vaan edelleen mietin sitä suolistoasiaa tässä. Että jos sokeri ei aiheuta fyysistä riippuvuutta niin mites se suolistonäkökulma?

Suolistonäkökulmalla tarkoitan sitä, että se mitä syömme vaikuttaa suolistomikrobeihin. Jos syömme paljon sokeria niin ruokimme sokerilla eläviä mikrobeja ja jos taas emme syö, niin näitä "sokerimikrobeja" on vähemmän, jolloin sokerin himokin tuntuu ainakin itsestä laantuvan ja nykyään kehon tekee mieli kaikkea sellaista kuin selleriä ja greippiä nyt esimerkiksi.
Mutta kyllä ne "sokerimikrobit" vaan siellä huutaa hädissään kun se sokeri pääsääntöisesti jätetään pois, kunnes raukat kuolevat nälkään. Jotenkin tuntuu, että mehustaminen (ja toki tehokkaan maitohappobakteerin käyttö) lyhensi nyt tuota himotusaikaa ihan huomattavasti ja nyt on tilanne se että meillä on karkkia kaapissa, mutta munpa ei tee sitä mieli syödä! Toki syömishäiriön omaavana ihmisenä tiedän, että se romahdus voi tulla milloin vaan. Toivottavasti ei tuu!

Joulua odotellessa muuten. Tässä on mun joulusuklaitten valmistusvermeet ja hyvä resepti taitaa löytyä täältä Karita Tykän blogista.
Vielä joku kookoshässäkkä pitää bongailla niin sitten on täydellistä 🍬

iive