Torstai, hidas aamu, ulkona vaivaiset +9,5C, harmaata.
Kesäloma.
Onnea on auto ja mies joka sitä jaksaa ajaa.
Tampereellakin oli ihan järkyttävän synkkää.
Taidemuseossa oli onneksi lämmintä.
Tampereen taidemuseo sijaitsee ihanassa rakennuksessa. Minulle rakennuksen henki on tärkeä.
Taidemuseon rakennus on entinen kruunun viljamakasiini, joka on valmistunut vuonna 1838. Se edustaa tyyliltään uusklassismia. Ulkoasu on yksinkertainen, hillitty ja vähäkoristeinen. Koska makasiini on ollut alun perin arkinen hyötyrakennus, sen ulkopintaa ei ole rapattu, vaan rosoinen punatiili on jätetty näkyviin. Kyseessä on tiettävästi Tampereen vanhin säilynyt punatiilijulkisivu. Talo on ulkopuolelta pääosin alkuperäisessä asussa. (Wikipedia)
Olen onnellinen siitä, että Lintunen ei ala maukua kun kuulee sanan taidenäyttely vaan lähtee yleensä innokkaana mukaan. Olen huomannut, että näyttelyissä apuna on kamera, Lintunen jaksaa kuvailla ja katsoa teoksia aivan erilaisella tavalla. Kuvien avulla teoksista voi myös keskustella jälkikäteen vaikka itse en juuri kovin syväluotaavista analyyseistä välitäkään, niin jotain on hauska lapsesta "kaivella" että mitä hänelle jäi mieleen.
Vuoden nuori taiteilija - Tiina Pyykkisen teokset ihmetyttivät etenkin Lintusta. Itseäni häiritsivät näyttelyn ripustuksen valojen heijastukset töissä. Toisaalta siinähän kuvastuu Pyykkisen teema
Valolla, maalauspintojen heijastuksilla ja aineettomuuden vaikutelmilla on keskeinen osa hänen taiteessaan. Ne vangitsevat katsojat intensiteetillään maailmaan, jossa joudumme pohtimaan havaintojemme ja kuvallisen esittämisen perusteita. Mitä teoksissa tulee nähdyksi, missä kulkee teoksen ja todellisuuden välinen raja? (Lainaus:Tampereen taidemuseo)Niinpä olimme osa teosta, Lintunen ja minä.
Jos yläkerrassa tutkittiin valoa ja varjoa kovin tummissa tunnelmissa, niin alakerrassa räiskyivät värit ja muodot kun Merja Haapalan 30vuoden uralta oli koottu Olipa kerran-näyttely.
Tätä jaksettiinkin sitten Lintusen kanssa tutkia ja pitkään. Itse olen tehnyt aikoinaan jonkin verran savitöitä, joten niiden tekemisen perusteet ovat tuttuja. Tällöin kiinnittää huomiota myös tekniikkaan ja tietää kuinka vaikeaa noin kirkkaiden värien ja erilaisten lasitteiden luominen on, puhumattakaan erilaisten pintojen, rakenteiden ja muotojen muodostamisesta. Herää ajatuksia siitä kuinka työt ovat valmistettu?
Meidän molempien suosikkeja olivat nämä naiset? vai henkilöt? Molemmat näimme nämä kyllä feminiinisinä hahmoina. Lintunen tuumaili näiden ovan ihmispuita, juuret ja päässä ajatuksia.
Loppupäivä vietettiinkin sitten Nokian kylpylässä 3 ja ½ tunnin tropiikin matkalla. Kyllä kylpylät on niin lämpöä kaipaavan ihmisen pelastus täällä kylmässä kesässä. Ja vaikka säälle ei niin mitään mahda niin kyllä pikkuhiljaa rupeaa tympimään tämä kylmyys. Turkkilaisessa saunassa ja 37 asteen porealtaassa sen voi unohtaa onneksi hetkeksi ja liikuntaakin saa samalla kun hilluu kahdestaan 7veen kanssa.
Ainiin ja missä se mies oli? No hänhän oli tyytyväinen Pirkkala golfissa rakkaan harrastuksensa parissa, ei tarvitse paljoa houkutella tällaisille reissuille ;)
iive
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos :)