Hyvinvointibisnes perustuu ihan yhtälailla markkinointiin. Se tekee ihan samaa mitä isot yrityksetkin. Molempien yhtenä tarkoituksena on tuottaa rahaa jollekin. Toki hyvinvointibisneksestä löytyy myös sellaisia arvoja, joita on helpompi tukea ja tuotteetkin perustuvat useimmiten laatuun eikä maksimaaliseen tuottoon. Meille myydään superfoodeja ja leväpillereitä ja kaikkea taivaan ja maan väliltä. Meille luodaan mielikuva, että tarvitsemme näitä tuotteita terveytemme vuoksi ja osaa varmasti tarvitsemmekin. Ja onhan se ihan mahtavaa, että ihan tavan kaupasta voi ostaa sitä kaikkea niin helposti!
Silti mulle ihan parasta superfoodia ja mihin mun hyvinvointini perustuu, on se mitä me saadaan ihan ilmaiseksi tuolta meidän luonnosta. Ei maksa senttiäkään, vain sen vaivan että menee ulos ja tekee jotain.
Tämä alkuviikko onkin mennyt aikalailla näissä maisemissa ja no, ei ehkä ole maksanut sinänsä rahaa, mutta viitseliäisyyttä ja energiaahan tämä vie. Olen nimittäin kolmen päivän jälkeen ihan finaalissa kun päivät on kuluneet aika vauhdikkaasti.... uimaan, marjaan, syömään, uimaan, kasvimaalle, syömään, uimaan jne. Silti en mitään vaihtaisi pois vaan iloitsen siitä, että taas jaksan. Iloitsen joka ikinen kerta siitä voimasta mitä minulla taas on kun kannan kasvimaalle täysiä vesikannuja. Minä jaksan!
Järvivesi taas hoitaa kipeitä lihaksia ja ylikuumentunutta kehoa. Siellä keho toipuu, saa liikettä ja kylmää. Rannalla levätessä aurinko antaa D-vitamiinia ja auringonlapselle energiaa ♡
Rakastan ja inhoan mustikoiden keräämistä. Rakastan metsässä olemista, sitä tuoksua ja sitä fiilistä. Kun vaan voi hengittää ja olla. Inhoan sitä kun selkään sattuu ja inhoan pöriseviä paarmoja. Mutta kun kannan sitä 10 litran sankkoa kotiin (äärettömän hikisenä ja väsyneenä) ja ajattelen niitä hetkiä kun näitä marjoja on sitten syötäväksi, olen onnellinen taas.
Palsta on vaatinut, mutta tuonut myös paljon. Paljon on voimia vaadittu kun sitä on valmisteltu ja hoidettu. Tosin eipä juuri muuta liikuntaa ole tarvinnut kun fyysinen rasitus on tullut palstan töitä tehdessä. Kunto on myös kasvanut huimasti. Ja mikäs näitä on syödessä. Palsta puskee kaikkea syötävää yllin kyllin. Mansikoita, vadelmia, herukoita, salaattia, kesäkurpitsaa, sipulia ja kohta myös herneitä ja kaikenlaista muutakin.
Se Superfood on myös muutakin kuin mitä laitetaan suusta alas. Se on sitä kaikkea työtä mitä sen saamisen eteen on tehty. Se on tunteja raittiissa ilmassa pellolla tai metsässä lintujen laulua kuunnellen ja puhdasta ilmaa hengittäen. Se on tunteja aktiivista monipuolista liikkumista. Se on tunteja pään sisäistä nollausta ja tuumaushetkiä, sillä etenkin metsässä on käsitelty monet vaikeat asiat. Se on myös kaikkia niitä bakteereja ja muuta mitä saa mm. mullasta ja metsästä, niistä joista ei enää ole kuin häivähdys kun ostamme kaupasta muoviin pakattua ruokaa.
Yle: Mullan eliöt pitävät meitä terveenä
Yle: Syömme tapettua ruokaa, juomme tapettua vettä, hengitämme tapettua ilmaa
Tiede.fi: Bakteerien puute sairastuttaa
Nyt lähden mustikoiden sijaan poimimaan vadelmia! Ei enää selkäkipua vaan tervetuloa hiki, paarmat ja raapivat oksat :D
Rakkaudella
iive
Tää oli ihana! ♡
VastaaPoista<3 Eikö, niin fiilareissa <3 Tänäänkin vattupuskassa aika monta tuntia, siitä ei onneksi hajoo selkä niin kuin mustikasta :!
Poista