lauantai 29. syyskuuta 2018

Elämä ei aina suju niin kuin suunnittelee

Tiedättekö, että tuntuu ihanalta kun sain vaihdettua blogin osoitteen! Ihan yksinkertainen rumba se ei sitten kuitenkaan ollut, mutta onneksi sain ihan mahtavaa apua siihen. Toivottavasti jos sinulla on blogi lukulistalla niin se joko päivittyy sinne tai päivität sen itse jos vielä näitä turinoita jaksat lueskella.



Blogin vanha osoite alkoi tuntumaan vääränlaiselta energialta. Halusin ja haluan tuon työ-identiteetin jättää täältä mahdollisimman paljon pois ja jossain vaiheessa mahdollisesti vaihtaa jopa ammattia. Olen alkanut haaveilla yliopisto-opinnoista terveystieteiden, taiteen tai museologian alalta. Aikamoinen combo sanoisinko. Toisaalta myös hyvinvointialalla työskentely kiinnostaisi jo ihan ilman pitkiä opintoja. Se mitä tekisin, ei mitään havaintoa, mutta luotan, että kun nyt on oviin koputeltu ja vähän fiiliksiä tunnusteltu, niin sieltä jokin ovi aukeaa. Aivan hyvin voi olla myös että jatkan edelleen vanhassa työssä / alalla (koska täälläkin on oikein hyvä olla) ja löydän elämääni vapaa-ajalle jotain uutta. Ovet on siis auki kaikinpuolin.

Tuonne Lifien puolelle haluan myös päivittää uuden blogin kuvauksen ja valokuvan. Jälkimmäinen toivottavasti onnistuu Espanjassa. Kuvausteksti pitäisi pähkäillä ihan itse. Olen pyöritellyt jos jonkinlaista, hommaa vaikeuttaa se, että kirjoitan niin monesta asiasta. Täällä on kirjoitettu terveydestä, ruuasta, ruokavalioista, treeneistä, liikkumisesta, luonnosta, retkeilystä, viljelystä, marjastuksesta, perhe-asioista, rakkaudesta, onnellisuudesta, positiivisuudesta, henkisistä jutuista, naiseudesta, vähän jopa kauneudesta, laihduttamisesta, painonhallinnasta, kirjoista, tv-ohjelmista, elokuvista, taiteesta, musiikista, piirtämisestä, meditoimisesta, sairastumisesta, äitinä olemisesta, masennuksesta, kehopositiivisuudesta, kuntoilusta, pyöräilystä, uimisesta ja mistähän kaikesta vielä... ja kaikkea tätä elämäni onkin, joka päivä oikeastaan.


Tällä viikolla on ollut mahtavaa kun flunssa on alkanut hellittämään. Vaikka monena aamuna olenkin heräillyt vielä ihan tukkoisena, niin päivän myötä olo on kuitenkin piristynyt. Olen päässyt myös ulkoilemaan hieman tuonne raikkaaseen syksyiseen luontoon. Maanantaina olin ystävän kanssa hissukseen kävelemässä Majajärven rannalla, ihana paikka ja niin ihanaa on jakaa tätä elämää ystävien ja läheisten ja rakkaiden ihmisten kanssa. Tuolla Majajärvellä oli kyllä niin täydellistä ja puhuttiinkin siitä, että kuinka kiitollinen omasta elämästä saa olla kun pysähtyy vain siihen hetkeen ja tiedostaa sen kuinka kaikki on juuri nyt tässä. Kuljettiin siellä rannalla metsäpolulla, aurinko paistoi, välillä pysähdyttiin poimimaan puolukoita ja niemenkärjessä nojailtiin puihin ja juteltiin auringossa paistatellen. Ihan vain vaikka tämäkin asia sai päivän tuntumaan todella hyvältä.


Ja sitten se iski taas, muutaman paremman päivän jälkeen, flunssa ja lähes 39 asteen kuume. Palautumattomuutta ja useita virusinfektioita peräkkäin tuumaili lääkäri. Kysyi kuinka olen nukkunut? No en hirveän hyvin kyllä.
Toisaalta nyt on kunnollinen kuume, jospa se auttaisi pöpön nujertamisessa.
Nyt todellista lepoa tämä ja huominen, että ollaan maanantaina kunnossa lentoa varten. Aika epätoivoiselta olo kyllä tuntuu tämän flunssaepisodin kanssa, sillä vissiin 6vkoa on tämän kanssa taisteltu... Onneksi olin pakannut pikkuhiljaa kaikki kamppeet ja nyt ei ole ollut kuin viimeisiä viimeistelyjä, latureita, hiusharjoja ja sellaista pikkusälää mitä ei oikein voi pakata ennakkoon. Lintunen lähti onneksi reissuun jo eilen ja nähdään sitten Helsingissä.


Teeman mukaan matkalukemiset autoon. Lennolle ja matkalle on lähdössä BookBeat. iPadille sai ladattua monta kirjaa offlineen, niin kuunneltavaksi kuin luettavaksikin.
Nyt ei auta kuin pistää kaikki kikkakolmoset ja pyynnöt ilmoille, että ollaan lentokunnossa maanantai-aamuna ja kyllähän sitä ollaan! Tähän on vaan luotettava.

Rakkaudella
iive

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos :)