Joskus pitää käydä kaukana nähdäkseen kaiken sen hyvän mitä on lähellä

Nyt tässä kotona on vaan maailman paras olla. Ulkona hehkuu ruska ja syksy (sinnekin suunnataan kohta) aika upean näköistä.

Eilen kotiuduttiin 9 päivän reissulta, joka herätti monenlaisia fiiliksiä. Reissussa oli ihan älyttömän kivaa, mutta oli myös aivan älyttömän mukavaa palata kotiin. Ajatus "joskus voisi muuttaa Espanjaan" kyllä kariutui. Ehkä Torrevieja ei vain ollut mun paikka, mutta paljon muutakin oli joka sai miettimään sitä kuinka hieno kotimaa mulla onkaan!

Toki fiiliksiin vaikutti huomattavasti myös se, että olin yli puolet matkasta kipeänä, koska lähtiessä Terveystalon lääkäri ei vaan viitsinyt vissiin tutkia kunnolla. Espanjan lääkäriltä onneksi sain hyvän antibioottikuurin bakteeri-nielutulehdukseen. Tosin ensimmäisestä versiosta sain allergisen reaktion ja päädyin ensiapuun tiputukseen kun meinasi nielu turvota umpeen. Onnea oli mukana olleet antihistamiinit, joita nappasin yliannostuksen jo asunnolla.

Aikamoista oli 7 hengen lomamatkalla. Mukana oli siis iäkkäät appivanhemmat, mun äiti, pikkuveli ja oma perhe. Ikäskaala +70v-9v ja kaikki samassa kämpässä. Välillä repi hermoja (kun kaipaan introverttinä muutenkin paljon sitä omaa rauhaa ja sairaana tietenkin vielä enemmän), mutta pääsääntöisesti oli tosi mukavaa ja loppujen lopuksi oli aikamoisen hauskaa matkustaa tällaisella porukalla.
Äidin kanssa etenkin oli hyvät jutut. Ei ollakaan vietetty yhtä pitkää aikaa yhtäjaksoisesti yhdessä mun kotoa muuttamisen jälkeen. Ja äitihän se loistavasti kiteytti TOP3 matkan parhaat jutut

1. Matkaseura

2. Aurinko

3. Meri

Asuttiin Vistabella Spassa vuokratussa asuinhuoneistossa, jossa oli 3 makuuhuonetta, olohuone/keittiö, parveketerassi ja kattoterassi, erittäin siistiä ja paikat hyvin kunnossa. Aika kompakti 7lle hengelle, mutta mahduttiin. Kaikki ruuat tehtiin yhteisvoimin itse ja vaikka ruoka ei ollutkaan haaveilemaani superfoodia niin eipä silti kenellekään tainnut lomakiloja tulla. Hyvistä ruuanlaittovälineistä plussaa, tosin kahvinkeitin keitti haaleaa kahvia :D joten rasvakahvit jäi juomatta kun eipä se rasva sinne kylmään kahviin sula...

Vistabella Spahan kuului myös oma allasalue, joka oli erittäin kiva. Kuvassa matalampi spa-allas ja sitten oli vielä syvenevä toinen allas ihan vieressä. Lintunenhan tuolla eniten tuota allas-aluetta kulutti. Hirveästi sääntöjä ja "prohibido", mutta ei sitten kukaan onneksi ollut moksiskaan jos vähän uimarenkaan kanssa tuolla ui tai rantapallolla pallotteli vaikka se kiellettyä olikin. Aluella oli lähinnä pohjoismaalaisia, osa asui siellä selkeästi vakituisemmin, paljon oli myös asuntoja tyhjillään kun omistajat oli kotimaassaan varmaankin.

Lähimmälle rannalle La Mataan oli periaatteessa aika lyhyt matka. Kivasti mennessä alamäkeä, mutta takaisin tullessa hillitön ylämäki. Muutenkin tuo korkeusero-asia oli itselle yllätys ja vaikeutti vanhemman porukan liikkumista, sekä mun liikkumista koska kipeänä ei jaksanut. Onneksi oli vuokra-auto ja hyvä kuski! Taksillakin ajeltiin muutamaan otteeseen, mutta sitten myös törmättiin tilanteisiin joissa taksia ei saanut (esim. kauppakeskuksesta ei saanut jostain syystä taksia lainkaan klo 11-15 välillä. Siesta?)

Ruuhkaa ei rannalla ollut, sillä oli sesongin loppu. Ilmat oli kyllä pääsääntöisesti huikeat. Viimeisenä päivänä saatiin vettä. Aallot oli aikamoiset, uimisesta tuolla ei tullut mitään, mutta isolla renkaalla oli kiva lillua ja hillua. Itse kävin meressä vain kahdesti hetkisen, sillä aaltojen voimakkuus teki siellä olemisesta fyysisesti aika rankan eikä sairauden vuoksi voimia niin ollut. Onneksi mies jaksoi Lintusen kanssa ottaa parisen kertaa oikein kunnon aaltohyppelyt ja yksinäänkin lapsi tuolla pärjäsi renkaan ja hyvän uimataidon kanssa kun pysytteli hieman rannemmassa.

Kaikkein eniten nautin itse merestä illalla kun auringonottajat olivat jo lähteneet muihin puuhiin ja vain kalastajat ja sporttaajat oli liikenteessä. Välillä ranta oli lähes autio. Muutamana iltana käveltiin pitkin hiekkarantaa ranta-aalloissa ja ne oli ehkäpä koko reissun ikimuistoisimmat hetket.

Muutoin käytiin ostoksilla Habaneraksessa ja La Zenia boulevardilla. Suosikkikauppoina Claire's ja Koala Bay. Primarkista ostin halvalla kevyt-toppatakin ja siihen asusteet. Aika pieneksi jäi shoppailu"saalis" koska ei viitsitty ostaa turhaa, mutta mukava oli kierrellä ja katsella. Ruokakaupoissa etenkin. Turisteihin suhtautuminen oli tosi vaihtelevaa, oli huippua ystävällisyyttä ja sitten myös todella erittäin ynseää "palvelua". Ja säntilliselle suomalaiselle tietynlainen välinpitämättömyyden tai "ei-niin-justiinsa" kulttuurin sietäminen on todella vaikeaa. Useampaankin otteeseen sai itseään rauhoitella tällaisissa tilanteissa (esim. tila-autoa aamuyöstä odotellessa kun se on jo yli 20min myöhässä ja koti-lento odottaa... hieman meinasi kiristää päätä)...

Viimeisenä päivänä löytyi myös kiva puisto (Parque de las Naciones) joka oli täynnä kukkoja ja muitakin lintuja ja mielenkiintoisia kasveja.

 Tässä puussa oli upeat kukat, mutta ei viitsinyt halailemaan rueta. Hillittömät piikit!

Autolla ajellessa tuli bongailtua kaikenlaista. Ylipäätänsä Torrevieja oli tällaisen tutustumisen perusteella tosi sekava. Keskusta koostui toki kerrostaloista (mikä sillisalaatti!) mutta sen jälkeen aidattuja ja lukittuja "resortteja" oli vieri vieressä. Osasta näkyi selkeästi, että niissä asui pidempiaikaista tai sitten paikallista väkeä (vanhempia, ei vissiin kelpaa turisteille?) ja sitten paljon oli sitä, että aitojen sisäpuolella oli vimpan päälle ja aitojen ulkopuolella joutomaata/roskaa. Paljon oli myös uutta rakenteilla, varmaankin tuolla onkin noin koko ajan. Uutta rakennetaan ja vanhaa puretaan. Kovin kestävältä systeemiltä tuo ei näyttänyt...

Muutoinkin roskaa oli aivan hillittömästi ja sitä myös tuli aivan hillittömästi kaikista pakkauksista, vesistä ym. Hanavettähän tuolla voisi juoda, mutta se oli hajun perusteella aivan järkyttävän kloorattua. Hanan kun aukaisi niin haisi samalta kuin kylpylässä. Tosin tuohon hajuunkin turtui, sillä parin päivän jälkeen sitä ei enää huomannut. Onnea on suomen puhdas hanavesi ja kierrätysjärjestelmät.

Kiva reissu ja tulipahan tehtyä. Ihanasta auringosta oli kiva nauttia ja olla lomalla muutoinkin. Mutta nyt on kyllä aika ihanaa olla myös kotona. Juoda aamulla kuumaa kahvia, tehdä smoothieta itse kerätyistä marjoista ja nauttia kissan kehräyksestä.

Meidän perheen seniori vietti lomansa Karajan eläinhoitolassa ja oli viihtynyt siellä tosi hyvin. Itselle jäi myös hyvä fiilis paikasta. Kotiin tullessa katti kyllä näytti mieltään mokomasta ja ensimmäiseen kahteen tuntiin jökötti vain omassa kopissaan eikä katsonut edes päin. Sitten tuli olkkarin matolle tuijottamaan meitä "murhaavasti" ja lopulta syliinkin armollisesti. Tänä aamuna vasta kunnon kehräyksestä ja relauksesta sai vasta nauttia ja aika tiiviisti ollaankin lomistamme toivuttu molemmat tässä sohvalla nyt vierekkäin.

Loppu lokakuu tietää työmatkaa Ouluun (jo huomenna lähtö, huh huh), pikareissua Joensuuhun ja Kolille ja vielä Helsinkiin i Love Me-messuille (toivottavasti) ja museokierrokselle. Paljon siis säpinää tulossa!

Seuraavat lomasuunnitelmat liittyneevät Pohjois-Norjaan ja Lontooseen. Espanjaan mua ei kyllä ihan äkkiä saa. Olen miettinyt paljon sitä, mitä tässä taas mulle opetettiin. Kun elämä menee niin kuin pitää, se sujuu kuin flowssa ja sitten on se toinen homma kun kaikki tökkii. Espanjan reissulla oli paljon tökkimistä eli energiat eivät olleet kunnossa. Miksi? Se varmaan selviää sitten myöhemmin.

Rakkaudella
iive