Hörhöyden uusi taso / ihana ihmeellinen elämä

Saako jokaisen blogipostauksen aloittaa hehkuttamalla siitä kuinka huikeat energiat vaan on liikkeellä?

Tästä syksystä ja LIFWistä tuli isompi juttu kuin koskaan olisin voinut kuvitella ja tämä kokemus vain vahvistuu päivä päivältä. Oikeastaan kaikki alkoi jo keväällä Susannan Freetoxaajien puhdistuskuurilla. Tai ehkäpä vieläkin aiemmin, sillä elämä on tuonut matkani varrelle mitä upeimpia inspiroivampia ihmisiä nyt kun tarkemmin ajattelen... kaiken tämän kautta minulle on auennut tie "tähtiin". Kaikki tapahtumat, ihmiset, asiat, ne ovat olleet minun sielun polkuni katalyytteja, Sydämen Polun siunauksia 🙏

Etenkin tämä viimeiset puoli vuotta on aukaissut myös sen erillisyyden lukon minussa, sillä enää en koe olevani yksinäinen näiden omien fiilisteni tai elämäntapani kanssa. Kun ennen tunsin aina olevani se "outo, liian erilainen, aina jotain liian sitä, liian tätä..." Enää en tunne niin. Minä olen juuri hyvä tällaisena, vähän hassuna, hulluna, joidenkin silmiin joo vähän erikoisena, mutta entäs sitten? Minä olen rakastettavasti minä, kun en piilota todellista itseäni. Sillä silloin kun ihmisen täytyy pukea se jokin kuori itsensä päälle... niin.. ei se ihminen ainakaan kovin kummoinen ole, sillä silloin peittyy myös kaikki se hyvä mitä olet. Tai niin ainakin minulle kävi.

Entistä vahvempana tunnen kuinka se samanhenkisten joukko kasvaa ja tietoisuus erilaisesta elämäntavasta lisääntyy. En sano, että se olisi kaikkien elämäntapa tai elämäntapa, jota ihan jokaisen täytyisi lähteä tavoittelemaan... kunhan olen vaan niin onnellinen kun on muitakin samanlaisia kuin minä. Olen rohkaistunut puhumaan myös sitä sydämeni kieltä, olen haparoinut, tsempannut itseäni  "kyllä sä uskallat!" Olen hiljentänyt pala palalta sitä toisella olkapäällä istuvaa tyyppiä, joka siinä ihan ensimmäisenä sanoo aina - "et hei, ei toi tule onnistumaan" tai "kuka sä kuvittelet olevasi?" "tuohan nyt on aivan hullua, mitä muutkin tästä nyt ajattelee!" "Sähän oot vaan se... ethän sä oo mitään!"

Enkä olisi ikimaailmassa uskonut, että elämä voi tuntua tältä!

 Onnellinen ihminen - Onnellinen NAINEN

Eilen rääsyilin vielä flunssan kanssa. Pientä PMS fiilistäkin alkoi leijua ilmassa. Peilistä ei todellakaan aamulla kovin hehkeä nainen vastaan tuijotellut. Tuntui niin karhealta, iho oli kuin korppua ja siltä tuntui kyllä sisäisestikin, ei tosiaankaan energiat virranneet. Aamuasioiden jälkeen koitin tarttua kirjaan, selailin tovin uuden Unelmien aarrekartan kuvia ja lopulta tuumasin, että ei näistä nyt mitään tule.

Sipaisin muussatun banaanin kasvoille (toimii ainakin minun iholle jotenkin todella loistavasti) ja tovin päästä hipsuttelin lämpöiseen suihkuun. Jalat epsom-suola-piparminttukylpyyn ja koko keholle epsom-suolasta sekä kookosöljystä "kuorintavoide". No eihän se oikein onnistunut tai ainakaan niin kuin ajattelin, sillä suola päätti sulaa öljyn sekaan. Sen sijaan päädyin hieromaan koko kehon tällä seoksella ja voi jestas miten hyvää se teki iholle ja lihaksille! Ja sielulle. Aivan uskomattoman rentoutunut ja meditatiivinen olo. Vielä kun kehoon lisäsi sisäisesti tuorepuristettuja kasvismehuja ja kauneuskuurin marja-boosteria 💖 My heart sings 💖 My soul flows 💖

 Aurinko lasissa

Sain myös samalla aukaistua (älä kysy miten, en osaa vastata) eteenpäin alempien chakrojen energiablokkeja. Koko vuoden olen niitä työstänyt pikkuhiljaa, mutta nyt tunsin todellakin niin energiallisesti kuin ihan fyysisestikin niiden voimakkaan puhdistautumisen. Juurichakran tukoksien myötä minusta tuntui ennen, ettei elämä oikein kanna, eikä mikään hyvä oikein elämääni virtaa. Olin turvaton, kuin yksinäinen myrskyssä. Nyt tunnen suurta turvallisuuden tunnetta ja luottamusta, mielenrauhaa. Elämä kantaa.

Sakraalichakra, luovuuden ja seksuaalisen energian keskus... tämän avautuminen on ollut... en oikein tiedä mitä siitä tunteesta voisi kirjoittaa... aivan kuin kaikki valot ja värit olisi minun elämääni sytytetty aivan erilaisella tavalla ja sen tunteen kuvaaminen on ehkäpä mahdotonta. Ei ole vielä sanoja millä ilmentää tätä.

Taide, etenkin kuvataide on ollut aina jotain sellaista jonka olen tuntenut itselleni läheiseksi luovuuden kanavaksi. Olen vuosia surrut sitä kuinka se energiakeskus tyrehtyi aikuiseksi kasvaessa. Taidelukion aikaiset tapahtumat, aikuistumisen paineet, rakkauden etsiminen ja siinä pettyminen, ne olivat kertakaikkisesti liikaa. Liikaa satuttavia asioita tapahtui eikä asiaa edesauttanut mitenkään ne tunnollisen tytön sisäiset vaatimukset ja kritisoinnit, tilanteessa jossa en enää jaksanut enkä enää kestänyt. Vuosikausiin en kyennyt nauttimaan kuvataiteen luovasta energiasta, seksuaalisesta energiasta puhumattakaan. Jotain aina pilkahti silloin tällöin vahvempina aikoina esiin, kunnes ne taas hiipuivat pois. Tiesin niiden olevan siellä, mutta uskoinko vielä hetki sitten niiden kanavien aukeavan näin upeasti? Voi elämä...

Eilen vietimme myös 11:sta hääpäivää, teräshäät... aika terästä me kyllä ollaan. Aika monessa jutussa myllytetty, yhdessä selvitty ja eteenpäin menty. Ei olla päästy helpolla, tosin pääseekö kukaan? Mutta nyt ollaan tässä, yhdessä terästä ja joka päivästä niin kiitollinen. Erityisen kiitollinen olen siitä mitä tämä henkinen kasvu on tehnyt meidän kahden suhteelle, sillä jos itse olen päässyt tämän vuoden aikana eteenpäin, niin sitä samaa on tehnyt myös meidän rakkaus. On upeaa, että saa jakaa elämänsä kumppanin kanssa, joka päivittäin sytyttää sut loistamaan, joka ei alenna vaan ylentää ja auttaa tavoittelemaan sitä sun täyttä potentiaalia, joka uskoo suhun ja joka pahimpanakin päivänä näkee sut kauniina ja maailman rakkaimpana. Ja joka on siinä sun vieressä vaan järkähtämättä vaikka sä itse olet ihan rikki ja haluaisit ehkä vain lakata olemasta. Niitäkin päiviä on ollut.

Viime vuonna juhlittiin vähän isommin, nyt otettiin palanen yhteistä aikaa ihan "vain" kahvilla, yhdessä ollen, jutellen, sitä me tehdään paljon, ollaan yhdessä, jutellaan, puhutaan, kaikesta. Ja se on yksi tärkeimmistä asioista, elämänenergian jakaminen.

Tänään pidettiin perhepäivää ja suunnattiin ystäväperheen luokse Kuopioon. Ihan mahtava päivä kaikin puolin.
Ennen ystäväperheen luokse menoa bongailin, että Kuopion taidemuseossa olisi näyttely kesän jäljiltä juuri vaihtunut ja "sattui" olemaan myös ensimmäinen sunnuntai-aukioloaikakin ja jotenkin "sattumalta" sieltä löytyi Eggert Pétursson, upea Elga Sesemann ja Järnefeltin Koli-aiheinen maalaus, jota en ollut ennen nähnyt. Ja kaiken eilisen jälkeen ja muutenkin kahden luovasti virtaavan viikon jälkeen tuo näyttely soi sielussa asti, jotenkin kaiken tunsi vieläkin vahvemmin.

Minun töideni ei tarvitse koskaan päätyä taidenäyttelyyn tai yhtään minnekään, eikä niistä kenenkään muun tarvitse koskaan edes tykätä, minulle riittää ainoastaan se, että voin luoda, voin virtauttaa sitä luovaa energiaa vapaasti ilman itsekritiikkiä, rajoitteita... Joka ikinen päivä kun kehoni tulee puhtaammaksi ja fyysisesti voimakkaammaksi, joka ikinen päivä myös se energia virtaa voimakkaammin ja voimakkaammin.

Se energia muuttaa minut ihmisenä sellaiseksi jota olen sydämessä tuntenut olevani.

Opeteltiin tyttären kanssa sairasloman läksyjä kotona. Hänen piti opetella mind map-tekniikkaa. Illalla virtautin itseäni mind mapiin, mitä minä haluan, että elämässäni tästä päivästä eteenpäin on?

Minä haluan rakastaa, olla rakastettu, haluan tuntea intohimoa kaikkeen mitä teen tai olen, haluan luoda, maalata, kirjoittaa, tanssia, liikkua, rakastaa ja kehittää minun kehoani, haluan antaa keholleni ja sielulleni puhdasta ruokaa, elää puhtaassa ympäristössä, elää lähellä luontoa, haluan olla ystävä, luotettu, peili, tuki, sielunsisko, haluan olla äiti, hörhö, hippi, peppi pitkätossu, elää myös siellä mun tyttären energiassa ja maailmassa, ymmärtää sitä kaikkea uutta, mutta myös näyttää, että voi olla ihan uudenlainen nainen. Voimakas, mutta herkkä, vahva, mutta hauras, rohkea vaikka pelottaakin ja että elämässä kaikki on mahdollista kun kulkee omaa Sielun Polkua.

Rakkaudella

iive

ps. ainii... ja hörhöyden uusi taso kaiken tuon edellämainitun lisäksi on tämä ja kuinka mahtavia viestejä ja palautetta sainkaan tästä instassa 💖 Lähtee nämäkin asiat ihan uudelle tasolle 💖