Voimien keräystä

Viime viikolla kävin kuuntelemassa Tuomiota ja uutiset olivat hyviä! Näillä näkymin ei tarvita leikkausta hoitomuodoksi, verenvuoto EI ole aivoissa vaan kasvaimen alapuolella eli siis hmm... aivoista varpaita kohden. Ei myöskään ole mitenkään hirveän, hirveän harvinaista, että tuollaista verenvuotoa on tämmöisessä yhteydessä. Meidän keskussairaalan lääkäri ei ollut itse vain ilmeisemmin tämmöiseen aiemmin törmännyt ja hänen lausuntonsa asiasta minulle oli ehkäpä "hieman" liian peloitteleva. Mahdollisesta leikkauksestakin tulevaisuudessa osasi KYSin lääkäri puhua hyvin rauhoittavasti, ei ole kuulemma vaikea juttu.
Siellä päässä se kasvain nyt vaan olla möllöttää ja tästä suosta pitäis saada revittyä itsensä ylös.

Stressi tuona päivänä oli mieletön ja nyt kun kaikki on saatu tavallaan päätökseen niin tuli jonkin sorttinen stressin laukeamisreaktio. Lisäksi edelleen lääkitys on aivan sieltä ja syvältä, joten se vielä tuo oman kortensa kekoon. Olen vain niiiiin hemmetin helposti väsyvä ja pahoinvoiva. Verenpaineet on tosi alhaiset, sehän se tietty väsyttää myös.

Huvittavaa (JA ÄRSYTTÄVÄÄ) oli se, että kun kävin jatkamassa sairaslomaani vielä hetkeksi niin (sijais)lääkäri ensimmäiseksi yritti tyrkyttää minulle masennuslääkkeitä. Niin joo kyllä, aivan helkkarin ehdottomasti haluankin jotain uusia lääkkeitä kun syy siihen, etten voi tehdä töitä on nykyisten lääkkeiden erittäin hankalat sivuoireet. Ja vaikka siinä paperissa nyt lukeekin syynä myös stressireaktio niin ei se todellakaan tarkoita sitä, että olen masentunut!
Lisäksi kerkesi lääkäri tuon armaan kymmenminuuttisen aikana "haukkua" mut ylipainoiseksi, niin kuin sekään nyt tässä tilanteessa olisi oleellista. (Ja sitä ylipainoahan nyt tosiaankin on se 5kg tällä hetkellä...) Sen sijaan esittelemääni ihottumaan ei tullut minkäänlaista apua ja no, ei mihinkään muuhunkaan. Paska reissu, mutta onneksi tiesin tuon lääkärin jo entuudestaan hirveäksi, joten osasin varautua asiaan.

Ahdistuksen ja väsymyksen olen sitten purkanut vähän muihin hommiin, näitä voi käydä iiven ihmetyksistä katsomassa lisää (linkki tuossa oikealla), mutta pistänpä tähän pari aikaansaannosta esille.

Virkattuja ja neulahuovutettuja PikkuYstäviä

Taulle uusi virkattu mekko, sekä muistipelikortit neidille + pussukka.

Hello Kitty ;)

PikkuYstävä Elmeri

Lisäksi meneillään on hitaasti, mutta varmasti nukkekoti-projekti pienelle neidille. Se onkin ihan hyvää kuntoutusta mulle kun kaikki fyysinen ponnistelu meinaa viedä sängyn pohjalle. Nukkekotiprojektin kanssa kun pitää vähän kuitenkin olla jalkeilla maalatessa ja tapetoidessa. Pakkasten aikaan ollaan käyty kerran kävelemässä ja tänään pitäisi yrittää uudestaan. Jos vaikka käy yhden kätkön etsimässä jostain helposta paikasta... Viikon päästä pitäisi olla ihan täydellä tohinalla töissä, ihanaa :)

Kiitos kaikille, jotka ovat eläneet kanssani tätä matkaa, niin blogissa kuin IRL. Olen saanut yllättäviä ja ihania yhteydenottoja ja kannustuksia, jotka ovat oikeasti auttaneet aivan hirveästi! Nyt pitäisi jatkaa elämää ja Voimaa hoitsulle-projektia sen alkuperäisessä merkityksessä.

Mä oon niiiiiin BÄK!