Leivonmäen kansallispuistossa

Sunnuntaipäivä sujui raittiissa ilmassa Leivonmäen kansallispuistossa. Aamupäivällä rauhassa heräiltiin ja sitten pakattiin kimpsut ja kampsut ja suunnattiin kohti Leivonmäkeä. Lapselle puhuttiin menevämme retkelle kansallispuistoon ja että syömme siellä eväitä. Ensimmäinen ihmetyksen aihe olikin itse puisto, että mikäs puisto tämä kansallispuisto oikein on kun ei täällä mitään keinuja ole :D
Seuraavaksi piti sitten keksiä selitys miksi kansallispuistoja on. Laitan tähän kuitenkin nyt virallisen selityksen, en omaani :D

Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tärkeänä tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus sekä antaa ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua luonnossa. Kansallispuistoissa on merkittyjä reittejä, luontopolkuja ja tulentekopaikkoja. Kansallispuistoissa voi myös yöpyä, sillä niissä on telttailualueita tai yöpymiseen tarkoitettuja rakennuksia. (Lainaus: Luontoon.fi)

Suomen kansallispuistot ja tiedot löydät Metsähallituksen luontoon.fi sivustolta KLIK!

Valitsimme kohteeksi Joutsiniemen nuotiopaikan, reitti päätettiin jättää avoimeksi, mutta parkkipaikalle päästyä ja paikkaa tutkaillessamme päädyimme kulkemaan rantaa pitkin. Maasto oli upeaa, metsä eniten mäntymetsää, mutta muitakin metsätyyppejä matkan varrelta löytyi. Ja tässä kuvassahan näkyy vain murto-osa kansallispuiston reiteistä ja alueista jos tuolla käyminen kiinnostaa :)
Oma lempparipuuni on ehdottomasti mänty ja se olikin yksi suurimmista syistä miksi valittiin juuri tämä alue/reitti kuten seuraavasta kuvasta voi hyvin nähdä.

Maasto oli kohtalaisen helppokulkuista kävellen. Paikalla oli paljon väkeä (muttei liikaa) ja tavattiin myös muita lapsiperheitä tuolla, joten lapsille varsin kiva paikka. Yhteiskilometrejä meille kertyi kaikkine mutkineen noin 6km.
6km ihmeiden aihetta ja ensimmäistä kertaa sain kameran akun yhdellä reissulla kulutettua loppuun. Vaikka kuvausta kyllä pitäisi harjoitella vielä enemmän. Ei nuo matkakumppanit vaan jaksa säätämisiä odotella...

Joutsniemessä oli kaikki puitteet kyllä kaikin puolin kunnossa. Siisti wc, nuotiotarpeita yllin kyllin, saha, kirves jne.

Rauhassa saatiin keskenämme paistatella auringossa ja nauttia ruuanlaitosta ja syömisestä. Edellisellä Lintuniemen nuotiopaikalla oli oikein tungosta ja siellä oli telttailupaikalla yöpyjiäkin. Joutsniemessä ei ilmeisesti saakaan edes telttailla.

Oli ihanaa nauttia oman lapsen ihmettelyistä luontoa kohtaan ja oma lapsuus ja kainuussa tehdyt metsäreissut tulivat kyllä elävinä mieleen. Kertaakaan ei myöskään lapsen suusta kuulunut -Tylsää! vaan ihmettelyn aiheita ja tekemistä riitti.

Ruokailun kruunasi hiilloksella tikunnokassa paahdetut vaahtokarkit ja olihan ne aika hyviä :) Koskaan en ollut moisia syönyt!

Paluumatkalla päästiin kokemaan hieman erilaista luontoa kun pieni osa takaisintuloreitistä mentiin eri kautta kuin tullessa. Päästiin ylittämään mm. vesistö ja meinasi siinä hommassa kyllä varpaat mulla kastua (muilla oli gore texit jalassa, joten heillä ei hätää ollut...) ja pitkospuita pitkin myös päästiin kulkemaan mikä sekin oli melkoinen ihmetys lapselle, joka kertoi koko ajan kulkevansa "sillalla".

Itsellä evästys ei kasvissyöjänä oikein onnistunut ja loppumatkasta alkoi olla hieman väsymystä ilmoilla, rutkasti ruokaideoita nuotiolle tuli kyllä ja ostoslistalle oma halsteri. Mutta mikä oli parasta ehkä koko reissussa, niin metsässä ei ollut yhtään kipuja ja se se vasta arvokasta olikin mulle jota sattuu muuten koko ajan.
Kotiin päästyä joogailin vielä kunnon yin-joogat ja tänäänkään ei ihmeemmin reissusta kipuja/kolotuksia tullut sen kummemmin. Ja yöllä tuli muuten nukuttua aivan loistavasti!

Joten eikun seuraavaa retkeä suunnittelemaan <3

iive