Ja ei kai siinä mitään kamalaa olisikaan, sillä ruokaa tehdään juu ja syödäänkin, mutta se että ruoka-ainekset alkavat olla sen verran rajoitetut, että oikeasti siihen pitäisi panostaa jos haluaa pysyä terveenä. Jos samanlaisella innolla söisin ja vääntäisin ihan sellaista tavallista sapuskaa, ei olisi ongelmia, tai ainakaan kovin isoja sellaisia koska ravintoaineiden lähteet olisivat paljon laajemmat.
Jo syksystä asti on mulla ollut himo keltaisiin ja punaisiin ruokiin. Kuvissa sopivasti kaksi esimerkkiä, toinen jotain kasviskeittoa ja toinen intialaista paneer kormaa.
Viime syksynä jätin gluteenituotteet pois, olo parani huomattavasti.
Seuraavaksi vähensin viljoja ylipäätänsä eli olisiko tämä nyt sitten luontaisesti gluteeniton ruokavalio oikea termi? Ihon kunto parani entisestään.
Söin talvella paljon kasvispitoisia liharuokia (keltaisia totta kai), mutta pitkin kevättä alkoi liha tökkimään niin pahasti, että päätin kokeilla olla syömättä lihaa laisinkaan.
Ruokavalioon jäi siis kasvikset, kala, maitotuotteet ja kananmuna. Fibromyalgian myötä myös maitotuotteiden jättäminen pois ruokavaliosta on kummitellut mielessä (maito lisäisi siis tulehdusta kehossa mikä ei ole fibrolle hyvä juttu), mutta olen vastustanut tätä koska maitotuotteista saan todella suuren osan päivän proteiineista ja energiasta.
Pikkuhiljaa olen huomannut lipsuneeni ruoka-ajoista, sillä minulla ei ole juurikaan nälkä, ruokaa ei juurikaan tee mieli ja ruoka jopa jonkin verran oksettaa tai etoo. Eikä sitä tee mieli laittaa koska se on niin rajoittunutta ja "vaikeaa".
Ja tämä on taas asia joka on hyvin pelottava juttu sellaiselle, jolla on ahmimistausta... varmaankin kaikki jotka tässä kierteessä ovat olleet tietävät mitä käy kun ensin ei syö ja sitten tulee se hirveä nälkä.
Tänään fibroasioissa kyläilin työterveyshoitajan vastaanotolla ja sain siellä aukaistua myös tästä asiasta suuni ja kas nyt on aika ravitsemusterapiaan ja psykologille. Sillä kyllähän se työterveyshoitaja oikein oivalsi, ettei tässä nyt ole kysymys siitä ettenkö tietäisi mitä pitäisi syödä, vaan nyt on kyse siitä minkälaisen monimutkaisen kontrolliverkoston olenkaan rakentanut itseeni kontrolloidakseni jotain tämän syömisen avulla.
Onneksi tunnen itseäni hyvin ja tämän kontrolliverkon kanssa ei olla vielä kovin pitkällä, joten uskon että nopeasti saan asiat selvitettyä ja sen myötä ruokahaluni takaisin ja keittiössä tuoksuu taas hyvänmakuinen terveellinen ruoka <3 josta myös keho ja mieli saa tarvitsemansa ravinto-aineet.
iive
Hienoa, että olet saamassa asiaan apuja. Ja toivon kovasti, että saat ruuanlaittointosi takaisin. Tsemppiä!
VastaaPoista