Luonnossa oleminen on ollut pitkään yksi suurimmista voimavaroista mitä mulla on. Menen metsään kun olen surullinen, iloinen, onnellinen, vihainen, stressaantunut, harmistunut, ihan mitä vain ja aina siellä on hyvä olla.
Minulla on onni asua kodissa, jossa lähes jokaisesta ikkunasta näkyy metsä. Kävelen 5 minuuttia, olen metsässä. En voisi elää ilman sitä.
Aika moni muu kokee varmasti samoin, mutta muistammeko sen tärkeyden? Huolehdimmeko itse, että menemme metsän parantavien energioitten luokse? Huolehdimmeko että sitä metsää ja luontoa on tulevaisuudessakin?
Tässä pala mun metsää hieman yli viikon ajalta <3
Ihanaa keskikesän juhlaa kaikille
iive
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos :)