Aikamoisia uutisia!

 -Onnellinen-

Ensimmäiseksi, kaikki varmaan on huomanneet, että kesä on tullut ja mä olen nauttinut siitä kyllä täysillä vaikka töissä kaikista lämpimimmät päivät vietinkin. Aamulla vaan rantsuun auringosta nauttimaan niin paljon kuin pystyy ennen iltavuoroa! Onneksi työpaikalle on rannalta noin 200 metriä ;)

Uimassa on tullut käytyä järvessä lyhyitä pätkiä joka päivä nyt. Ensimmäisenä päivänä kroppa tuli siitä kipeäksi, sen jälkeen se on tuntunut ihan vain hyvälle vaikka kylmä vesi ja fibromyalgia ei aina toistensa kavereita olekaan. Mutta niin kuin liikunnankin kanssa niin tuntuu olevan tämänkin homman kanssa, kun teet joka päivä, et kipeydy.

Ei ne suomen rantakuvat niin helteisen näköisiä ole, mutta lämmintä oli kyllä just sopivasti :)
Rannalla tuli tehtyä danmaloitakin eli luonto-mandaloita. Näistä mä tykkään kyllä ihan hirveästi.

Syömisasioista kävin psykologin juttusilla, ikinähän näissä asioissa en ole mitään apua saanut vaikka aika rajukin syömishäiriötausta mulla on. Jutteluhetki oli kyllä kovin antoisa ja pisti kyllä päässä tiettyjä rattaita liikkeelle. Nythän tilanne on ollut taas se, että kun minulla ei ole ollut nälkä, en ole syönyt ja sitten illalla on saattanut huomata, että hei, enpä oikeastaan ole syönyt mitään ja jos ei sinä päivänä ahmimiskohtaus tule niin parin päivän jälkeen kyllä varmasti on tullut.

Nyt sitä syödäänkin taas kellon kanssa vaikka ei olisikaan nälkä ja vaikka syömisestä tulee aika paha olo, mutta eipä ole ahminta-ajatuksiakaan nyt ollut. Onneksi viime vuonna tuli kyykittyä metsässä ihan urakalla kun marjat ei ole vieläkään loppuneet kesken. Aamun pelastus kun on kaurapuuro ja marjat, eipä paljon muu taitaisi edes mennä alas...

Ruokana salaatti yhdistettynä lämpimään ruokaan on tuntunut hyvältä vaihtoehdolta. Yläkuvassa oli kasvispihvi tuolla salaatin alla ja paistettuja perunoita edelliseltä ruualta seassa ja lisukkeena jogurttikastiketta. Toisessa ruuassa salaatin joukkoon päätyi kasvis-nachovuoka, tää oli todella hyvää!

Viime viikolla kävin yhden illan viettämässä töiden jälkeen aivojen MRIssä. Edellisestä kuvauksesta olikin jo aikaa, mutta kun on useamman kerran tuolla putkessa käynyt niin nythän se oli ihan lepohetki vaan, meinasin nukahtaa nimittäin sinne putkeen :D sen verran lunkisti tuli otettua. Sitten olikin loppuillan ihan töttöröö.

Tänään sainkin kuulla kuvausten ja labrojen tulokset. Aivolisäkekasvain on edelleen surkastunut ja on enää juuri ja juuri havaittavissa. Saan siis aloittaa lääkityksen purun (jota tosin kestää parisen kuukautta vähintään). Ensimmäinen ajatus mikä mieleen tuli oli, että saan juoda taas punaviiniä :D Yli kolme vuotta on oltu täysin alkoholittomalla linjalla lääkityksen vuoksi. Oikeastaan tuo on ollut ainoa asia mikä elämää on mitenkään rajoittanut ja se ettei alkoholia ole voinut nauttia, ei ole elämääni mitenkään rasittanut. Silti taisi olla punaviinilasillista ikävä kun se ekana mieleen tuli, sillä muille on löytynyt vuosien aikana sopiva alkoholiton korvaaja :D

 Lääkkeen purku tuo eteen monenlaista kommervinkkiä, sillä purku täytyy tehdä hitaasti. Lääke vaikuttaa aivoissa myös mm. dopamiinitasoon, joten lääkkeen lopetuksesta voi seurata alakuloisuutta ja masennustakin. Nämä onkin mulle ihan liian tuttuja elämässä aiemmin olleet, joten niitä en seurakseni kyllä toivo. Täytyykin alkaa nyt tutkia dopamiiniin vaikuttavia ruoka-aineita. Vinkkejä otetaan myös vastaan!

Nyt sitä voikin nauttia parin päivän vapaista aika mielenkiintoisessa olotilassa, tietysti olen terveysuutisista hyvin iloinen ja kiitollinen, mutta kovin hämmentynytkin olo on. No onhan tässä aikaa uutista sulatella koko loppu elämä :D

Ihanaa viikon alkua muillekin :)

iive