Kuinka poistaa stressi 2 päivässä?

Voi olla todella vaikeaa antaa itselleen lupa rentoutua. Aina voi sanoa, että nyt en kyllä stressaa mistään, en välitä sotkuista ja olen nyt vaan rauhassa ja rentoudun, teen vaan sitä mitä huvittaa. Sitten siellä sun päässä kuitenkin se joku aivosolu(t) huutelee, että pitäis tiskata, imuroida, lajitella pyykit tai ainakin tuntea aivan sairasta huonoa omaatuntoa siitä ettei niitä tee.

Sen aivosolun hiljentäminen on oikeasti aikamoinen avain onneen.

Jos vertaan oloa torstaista tähän päivään, niin täytyy tuumata, että aivosolu(t) on hiljaa ja on muuten hyvä olla.

Siihen tarvittiin pari satsia risottoa, yhdet sushiöverit (just äsken), muutama ulkolenkki, aikalailla aurinkoa, kainalokkain katsottu Voice of Finland ja parit Blokus-ottelut. Eli oikeaa elämää!

Ai ja poistin muuten lisäksi kännykästä Facebookin ja  Iltasanomien sovellukset sekä kaikki pelit. Tuntuu että toi kännykkä on kasvanut käteen kiinni joten ihan on hyvä relata sen kanssa. Instagram sai jäädä, koska sitä ei tartte naputtaa koko aikaa.

Kävin eilen kiertämässä luontopolun kampaajan jälkeen ja tänään suuntasin Paavalinvuorelle. Tuolla vuorella kasvaa upeita mäntyjä, jotka on vaan niin mahtavia. Vaikka rakastankin luontopolun haapoja, niin silti männyillä on edelleen iso pala mun sydämestä.

Välipalaksi tein pitkästä aikaa vihersmoothieta, sillä innostuin eräs päivä ostamaan kiivejä joita kokeilin nyt smoothieen mintun, banaanin, viherjauheen ja inkiväärin kanssa. Vaikka en mikään kiivifani olekaan niin täytyy sanoa, että tässä combossa se oli vaan tosi hyvää.
En tiedä tuliko joskus ennen kiivit kypsempinä suomeen vai mikä on kun musta kiivit ei nykyään ole niin hyviä kuin ennen. Ennen ne oli sellaisia meheviä ja makeita. Nykyiset kiivit on kaikki raakoja, niitä pitää kypsyttää monta päivää eikä ne edes välttämättä ikinä kypsy. Ihan sama avocadojen kanssa. Kai ne sitten poimitaan niin raakana, että lopputulos on tämä.

Viime viikolla mulle ostettiin uudet luistimet ja tänään kävin testaamassa niitä järven jäällä. Jää oli kyllä ihan hirveässä kunnossa, mutta luistimet oli aivan superit. Vähän (tai aika paljon) jännitti, että kuinka käy kun hokkarit iskee jalkaan, mutta hyvinhän se meni kun en kertaakaan kaatunut. Oli ihan erilaista luistellakin kun jalassa oli tukeva kenkä (ja sinne sai tukipohjallisen!!!). On oikeasti ihan sairas ajatus luistella korkokengät jalassa.
Katselin myös retkiluistimia, mutta niiden korkea hinta mietitytti. Eikä niillä olisi voinut luistella tuossa lähikentällä lapsen kanssa toisin kuin näillä "naisten hokkareilla" vai mitkä lie hybridiluistimet nyt ovatkaan.

Luistelun jälkeen olisi ehkä maistunut kuuma keitto, mutta nyt oli niin sushinälkä, että piti rueta keittelemään keiton sijasta sushiriisiä. Tein nyt sushia ensimmäistä kertaa itse. Oikeat sushityypit varmaan nyrpistelevät näille, mutta hyvin kelpasi meille tytöille, saa makoilla mahan vieressä loppuillan.

Koska kaupan kalan tuoreus epäilytti, päädyttiin tekemään sushit graavilohesta. Varmaan ihan jäätävä etikettivirhe, mut meidän mahaanhan nämä meni eli oma valinta. Mieluiten näin kuin vanha raaka kala.
Lintunen tahtoi harjoitella puikoilla syömistä (ehkä sen 2 minuuttia), minä pistelin sormiruokailuna koko homman.

Mun täytyy varmaan keksiä joku uusi kokkailutavoite tälle vuodelle kun tämä eka tuli niin nopeasti tehtyä. Seuraavaksi voisi olla kiikarissa buddhabowl tai semmoinen keitto missä kaikki on lautasella ja sit liemi vaan päälle, joku thai-juttu se taitaa olla. Pitää tosin sellainen värkkäillä varmaan esimerkiksi yövuorossa kun ei tää muu perhe tällaisista ihan niin innostunut ole.
Ja tulevalla helsingin reissulla aion mennä sinne oikeaan sushiravintolaan syömään. Umeshu niminen ravintola näkyi löytyvän hotellin nurkilta ja ainakin googlettelun perusteella hyvä paikka.

Mut nyt aika monta sushipalaa massussa ja poskilla vieläkin pakkasen kirpistely tuntuu raikkautena, niin eipä muuten stressaa! Ja maanantaita ei ajatella!

iive

ps. Ja vaikka mä olen poistanut joka ikisestä feedistä kaikki laihdutus-jutut niin täytyy mun kyllä myöntää, että ilostutti kun nostin kaapin päältä laatikollisen liian pieniä vaatteita esille eikä ne enää olleet liian pieniä vaan ihan sopivia. Enkä ole edes laihduttanut millään tavalla että näin on käynyt. Olen syönyt just sitä mitä mieli tekee ja just tasan niin paljon kun on haluttanut.