Welcome back Fibro!

Ennen jouluahan kerroin vakaasti parantuneeni fibrosta ja kyllä näin olikin aikalailla pitkän aikaa. Oliko se kokonaisvaltaista parantumista vai elämistä sellaisella tavalla että fibro ei oireillut? Se taas riippuu katsantokannasta. Jos olisin jatkanut elämääni samalla tavalla kuin syksyllä/jouluna niin uskoisin että edelleen olisin fibrovapaa. Koska kuitenkin aloin pikkuhiljaa lipsumaan erinäisistä asioista, niin tässä sitä nyt istutaan kokokompressiot päällä ja fibro on jyllännyt sellaisen viikon verran.

Miksi lipsuin? Sitä voi vaan kysyä ja mielestäni minulla on ihan inhimilliset vastauksetkin. Työstressi on ollut aivan järjetöntä viimeaikoina (vuodenvaihteesta asti). Muut sanovat, että hellitä vähän, mutta kun minun luonteeseeni ei vain kuulu tehdä asioita huonosti / puolittain, siitä se riemu vasta repeääkin ja huono omatunto jylläisi 24/7. Jo pelkästään se, että on joissain asioissa pakko tehdä edellä mainitulla tavalla on jo liikaa, joten jos sen voin välttää niin mieluiten sitten niin. Toivon edelleen että tilanne hellittää sitten jossain vaiheessa, että työ ei kuormita ylimääräistä.

Lisäksi ystäväni nukkui yllättäen pois. Surun käsitteleminen on ollut vaikeaa ja tuskallista. Ensimmäisinä päivinä tuntui että seinät kaatuisivat päälle. Enkä edes voi kuvitella millaista surua hänen perheensä koki ja kokee edelleen. Nyt suru alkaa hieman helpottamaan, silti päivittäin tulee vastaan asioita jolloin huomaa miettivänsä ettei koskaan enää tee tätä ystävän kanssa.

Fibromyalgiakuntoutuksen ensimmäisen osion jälkeen olin aivan täysin valmis vaikka seisomaan tunnin päälläni joka päivä, jotta fibro ei veisi elämääni. Muutin elämäntapojani valtavasti ja nautin valtavasti siitä kun kivut hävisivät ja elin aktiivisesti taas. Nyt ruokavaliossani olen lipsunut erityisesti sokereiden kanssa. Mehustustakaan en ole jaksanut tehdä päivittäin, ehkä 2 kertaa viikossa vain. Plussaksi voin kyllä tuumata sen, että oikeata hyvää ruokaa on kuitenkin syöty ja salaattia ja vihanneksia muutenkin. Suurimmaksi peikoksi voisin kyllä siis nostaa sokerin, joka on koukuttanut mut aivan liian pahasti.

Mutta aina on mahdollisuus aloittaa uudelleen. Joten vihermehut nassuun. Sokerit ja suklaat kaapeista pois. Boostiksi Ruusunjuuri ja Pakurikääpäuutetta. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus ja koska olen selvinnyt tästä aikaisemminkin voittajana niin miksi en selviäisi nytkin!

iive