Mitä kuuluu painonpudotukselle?

Masentava marraskuu, harmaata ja synkkää. Vai voitko nähdä jotain kaunistakin marraskuussa? Miten sinä siellä voit? Onko marraskuu pelkkää vesisadetta vai tunnetko ne energiat mitkä täällä puhaltaa? Toki nekin voivat aikamoisia myrskyjä nostattaa, täällä on ainakin käynnissä aikamoinen hurrikaani, mutta minä nautin siitä, sillä nyt puhdistuu kaikki vanha energia.
Huomenna on 11.11.2018 ja koska 2+0+1+8 = 11. On huomisen päivämäärä oikeastaan siis 11-11-11 eli aikamoista! Saa nähdä miltä tuntuu vai tuntuuko miltään? Onko isät helisemässä kun feminiinienergia nousee...

Maailman parasta puolukka-mustikka-vadelma-smoothieta!

Kiitos miehen heittämän marraskuun lenkkihaasteen, olen tutustunut aivan uudenlaiseen marraskuuhun. Ikkunasta katsottaessa on ankeaa ja harmaata, ulos mennessä onkin piristävän raikasta. Marraskuinen luonto ei juuri kauneudellaan häikäise, esteetikko minussa huokailee ruskean ja harmaan sävyjä, mutta onneksi sieltä löytyy aivan upeaa vihreääkin joukosta ja pienen pieniä kauniita yksityiskohtia.
Sadettakin olen alkanut ajatella toisin. Vedet järvissä ja pohjavesikin itseasiassa, on tosi matalalla, luonto kaipaa vettä, joten antaa tulla vaan. Metsässä nostan kasvot taivasta kohti ja annan sadepisaroiden kastella.

Lenkkihaaste on saanut minut myös liikkeelle fyysisesti joka päivä. Juuri sitä minun kehoni tarvitsee. Liikettä joka päivä. Pieniä lihaskuntoliikkeitä olen tehnyt myös lenkkeilyn lomassa. Minä olen se tyyppi joka kyykkää luontopolun mutkassa, punnertaa puistonpenkillä ja antautuu sitten halailemaan puuta matkan varrella. Liikunnan suhteen mennään siis aikalailla hyvissä meiningeissä, tosin jumittaa tämä kroppa meinaa, mikä on kyllä aika raskasta ja haastellista. Oi kun olisi varaa käydä LPGssä joka viikko... sen sijaan olen ostanut hierontahärpäkkeen, sekoitellut epsom- ja merisuolasta sekä magnesiumhiutaleista jalkakylpyainekset ja venytellyt sekä joogannut päivittäin. Kyllä se taas siitä kunhan kroppa tottuu taas erilaiseen meininkiin.

Paino on sen sijaan järkyttynyt lisääntyneestä liikunnasta, se pysyttelee tiiviisti samoissa lukemissa. Huomaan myös ruokahalun kasvaneen ja entinen ruokasysteemi ei toimi nyt, sillä sen sijaan, että olisin entiseen tyyliin iltaisin kylläinen, tekee minun mieli syödä kaikenlaista (lähinnä riisikakkuja tonnikalalla ja juustolla...) eli päivän mittaan on tullut syötyä liian vähän. Yritän nyt hakea rytmiä syömiseen lisäämällä aamupäivän energian saantia, että saisin paastovälin taas illasta-aamuun siihen 12-16 tuntiin. Aamupäivisin ei vaan meinaa olla nälkä, koska paasto on jäänyt lyhyemmäksi ja kuten tänäänkin, en ole vielä syönyt mitään vaikka olen ollut hereillä jo 4 tuntia. Ei hyvä yhtään. Jonkinlainen ryhtiliike tähän asiaan pitää saada ja syödä vaikka ei olisi nälkä ja kai jonain iltana ja yönä voisi vatsa vähän kuristakin, että saisin taas homman pyörimään normaaliin tapaan.

Ruuat itsessään ovat sitä samaa, kaikki pyörii edelleen yhtä mukavasti. Minun ei tarvitse sinänsä laihduttaa tai kituuttaa itseäni mitenkään. Kunhan saan rytmitykset nyt taas kohdilleen lisääntyneen liikuntamäärän kanssa. Smoothieta, kasviksia, jotain proteiinia, hyviä rasvoja paljon jne. Puhdasta ruokaa säästelemättä. Sain testattavaksi Freetoxaajista upeita Heliogonosin oliiviöljyjä ja balsamicoa, niitä on hyvä lurautella ruokaan kuin ruokaan. Maustamisessa olen sen sijaan tehnyt uudenlaisia aluevaltauksia ja se on hyvä se! Kasvisruokabuumi on herännyt minunkin sisälläni (pääasiallisesti vielä ajatuksen asteella ja muutaman uuden kokeilun verran), mutta sen sijaan että olisin innoissani muruista ja nyhtiksistä, olen innostunut siitä perinteisemmästä kasvisruuasta, mahdollisimman käsittelemättömästä.

Voi voi näiden valokuvien kanssa... näihin valokuvaukseen marraskuun harmaus ja keinovalo vaikuttaa ikävästi. Inhoan tätä vihertävää sävyä mitä en ainakaan toistaiseksi saa kuvista muokattua pois... innoissani olen sen sijaan tästä maalaamisesta ja piirtämisestä, kuinka se sujuukaan ja olen sitä tehdessäni onnellinen, juuri tässä hetkessä, ajattelematta mitään. Ja tuloksiinkin olen tyytyväinen, kerrankin! Kuvitan näillä siis päiväkirjaani, josta alkaa kyllä muodostua todellakin aikamoinen Magic book!

You don't need love,

you are the love.

Rakkaudella 

iive