maanantai 15. heinäkuuta 2019

Tukholman risteilyllä

En ole koskaan ollut kovin viehättynyt risteilyistä mitä suomalaiset tuntuu kovasti harrastavan. Tänä vuonna lapsen toive oli kuitenkin päästä risteilylle, niin sinne siis lähdettiin. Ensin mietittiin Tallinnaa, mutta päädyttiin kuitenkin Tukholmaan. Ehkä ensi kerralla kuitenkin Tallinnaan...

Risteilyalukset on kieltämättä länsimaalaisen infran taidonnäytteitä. 3000 hyttiä vessoineen, suihkuineen, valoineen, sähköineen ja yökerhot sekä kaupat siihen päälle. On ihan älytön tunne käydä tuolla esim. suihkussa! Ja kaikki tuo valo, ääni, ihmisshow matkaa vieläpä paikasta A paikkaan B kelluen meressä... ja periaatteessa voisi upota kaikkinensa milloin tahansa...

En halua kirjoittaa tästä mitään tuomitsemispostausta, jos viihdyt laivalla, niin hyvä niin! Minulle risteily herätti kovastikin ristiriitaisia tunteita ja mietin paljonkin sitä miksi ihmiset risteilyllä käy? Huomasin jo alussa ettei laivan sisäpuolella ole minulle juurikaan tarjottavaa. Tax Freestä ostin juustosta tehtyjä sipsejä, vettä ja limpparia laivallaolon ajaksi. Joten kaupoille olin tosi huono asiakas...

Käytän alkoholia tosi vähän, joten ei sekään oikein houkuttanut baareihin aikaa viettämään. Yhden Aperol Spritzin ja kuohuviinin join 2 päivän risteilyllä (sekä buffassa ruuan kanssa viiniä). Eli baareillekin olin huono asiakas.

Ruoka laivalla oli hyvää, mutta kallista. Ns. välipäivälle oltiin otettu meriaamiainen, joka oli hotelliaamupalaan täysin verrattavissa ja sillä pärjäsin koko päivän Tukholmassa (lounaaksi join Espresso Housessa ison laten). Illalla syötiin Grand Buffet, joka sopi ketoilijalle myös todella hyvin. Seuraavana aamuna ei juuri aamupalaa tarvinnutkaan vaikka kohtuullisesti tuli buffassakin syötyä.

Löysin matkasta paljon nautittavaakin, sillä viihdyin erityisesti laivan ulkopuolella. Oli nautinnollista katsella ohimenevää saaristoa ja välillä aavaa merta. Aika kova liikenne tuolla merellä tuntui olevan, sillä lopulta hyvin vähän oli hetkiä jolloin ei toisia aluksia olisi näkynyt. Hetket kannella ja Tukholmassa olivatkin reissun parhaimmistoa aivan ehdottomasti. Sai nauttia auringosta ja rauhasta, sillä löysin laivalta yökerhon terassin jossa ei juuri tuullut ja aurinko paistoi eikä muita ihmisiä ollut juurikaan.

Kauheinta laivalla oli kokemani pelkotilat. Ensimmäisen yön nukuin hyvin, mutta toisena yönä heräsin useaan otteeseen kauhukohtauksiin, joissa olin täysin vakuuttunut siitä, että vesi tulvii pitkin laivan käytäviä, uppoamme ja kuolemme kaikki. Oli kuitenkin hienoa huomata, että jos joskus ennen olisin saanut täysimittaisen paniikkikohtauksen, niin nyt ei niin käynyt. Toki tuo oli inhottavaa ja rankkaakin, aamulla olin todella väsynyt, mutta selvisin!










Elämä on joskus... kun syöt kerran vuodessa karkkia, niin tietysti se on korvavaikun makuinen 😳😂  Lapsen paras löytö Tukholmasta oli Fantasia/Scifi-kauppa ja etenkin sen Harry Potter osasto.







Pari päivää risteilyn jälkeen, mietin edelleenkin miksi risteilyt ovat olemassa ja miksi niissä ihmiset käy? Seuraavan kerran menen Tukholmaan lentäen 😂 tai pikalautalla Tallinnaan.

Mutta mahtavaa, että lapsi nautti ja oli onnellinen kokemuksesta. Matkaseura oli muutenkin ihan mahtavaa ja ihanaa oli viettää aikaa yhdessä rennosti. Matkalla käytiin tsekkaamassa myös Helsingissä Kiasman, Amos Rexin ja Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyt joista sain paljon inspiraatiota ❤️

Käytkö sä risteilyillä? Kerro mulle, että miksi?

Rakkaudella
iive

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos :)