Ketopower vko 2 - uusia peliliikkeitä

What's Up?
Olen viimeaikoina pyöritellyt päässäni taas paljon kaikenlaista. Freetox Ketopower paastovalmennus on nostanut esille yllättävän paljon kaikkea syntyjä syviä. Olen myös päässyt harjoittelemaan omaa oikein kunnon "perisyntiäni" eli perfektionismia. Olen viime ajat oikein jankkaamalla jankannut, että minähän kuuntelen itseäni ja kehoani ja luotan siihen mitä se sanoo. Ja nyt kun se sanoo ettei ole hyvä fiilis, niin mitä teen? Toistanko perfektionistisesti ohjeita ja teeskentelen että kaikki on hyvin vai nostanko kädet ilmaan ja tuumaan, että nyt tarvitaan jotain peliliikkeitä?

Että jos kaikki vaan suitsuttavat, että onpas ihana olla ja itsellä ei olekaan, niin voiko sen tunnustaa? Ja etenkin voiko sen sanoa ääneen?

Kyllä, kyllä ja kyllä!

 Itusalaattia, siemencräkkereitä, uppomunia (ekaa kertaa ikinä) ja vihersmoothieta.

Sulamon avulla olen huolehtinut energiansaannistani ja makroista mitä syön. Oheiset ruokakuvat ovat viime ja tältä viikolta, joten ruuan laadussa ei ole mitään ongelmaa. Ongelmaa on hieman energiamäärissä (vaikkei uskois kun annoksia katsoo, mutta jos syö vain kaksi kertaa päivässä...) Energiaa riitti itselläni aika hyvin viime viikon ja viikonlopun, mutta ongelmat alkoivat kun flunssan jäljiltä palailin treenien pariin. Treenini eivät siis todellakaan ole mitään järkyttävän kovatempoisia supertreenejä, mutta minun kehoani ne kuluttavat paljon. Tähän kun lisätään vielä vuorotyö, yövuoroista palautuminen tai pikemminkin palautumattomuus ja kuukautisten alkaminen on homma selvä. Jos haluan treenata ja jaksaa, niin ainakaan nyt näin alkuvaiheessa tämä homma ei vain toimi.

Salaattia, parsaa, herkkusieniä ja "Bulgogia" ja erityisen ylpeyden aihe, itsetehtyä Hollandaisea

 

Uskon, että ongelmani ei ole ketogeenisessä ruuassa vaan paastossa. Pitkä paasto ja sen jälkeinen ruokailu ovat aiheuttaneet ikäviä vatsaoireita, kipua ja ruoka on tullut nyt ns. läpi (ja tällöin myös osa aterian energiasta jää saamatta). Annoskoko paaston jälkeen on yksinkertaisesti vatsalleni liikaa. Joten nyt lyhennän paastoani ja syön ensin hieman, jotta vatsa kerkeää aloittaa ruuan käsittelyn ja sitten vasta varsinaisen ruuan. Näin saan kätevästi lisättyä myös energiamäärää. Olen huomannut myös, että syön todella nopeasti paaston jälkeisen ensimmäisen ruuan joten siinä on myös yksi skarpattava asia. Pureskellaan ruoka hitaasti, maltilla, eikä hotkita!

Monen on ehkä vaikeaa ymmärtää miksi olen niin huolissani energiansaannistani, mutta kun on sairastanut yli 30vuotta syömishäiriötä ja omaa myös taipumuksen rueta elämään pelkällä "pyhällä hengellä", niin on parempi olla tarkkana. On niin helppoa rueta nipistämään annoksista ja huomata sitten elävänsä hillittömässä energiavajeessa, joka loppuviimein laukaisee loputtoman nälän mikä tyydyttyy vasta siinä +15kg elopainon kohdalla. Onneksi meillä on ihana ryhmä ja valmentajien tuki koko ajan päällä 💖

Yritän kerrankin tehdä jotain oikein tämän suhteen ja itseasiassa tällä hetkellä syön vaikka mielummin yli kulutukseni kuin liian vähän. Vaikka tavoitteeni on pudottaa painoa jonkin verran, niin suurin tavoitteeni on voida hyvin. Tehdä kehostani vahvempi, terveempi ja jaksavampi.

 Broilerikeittoa ja juusto-seesamisämpylää.

 Pekonia ja munia sunnuntaina. En ole mikään pekonifani, joten 2 siivua riitti. En ole pekonifani jatkossakaan...

 Banaanipannukakkujen "korvike", mantelipannarit Foodinin mantelitahnalla ja vadelmilla. Sairaan hyvää!

 Paneroitua kalaa ja kesäkurpitsa-parmesan-siivuja ja tsatsikia.

 Kukkakaalipitsaa, joka oli mun suosikki, muttei kelvannut muille...

Viikonloppuna käytiin myös vähän reissussa Tampereella ja pääsin testaamaan hommaa muuallakin kuin arjessa kotona. Jos reissailu keliakian kanssa on haastellista, niin tämä keto on vielä pahempi (ainakin ensin ennen kuin tottuu).

Hh-rajojen mukaan selvisin hienosti, vaikka päivään mahtui myös Cappucino kahvilassa ja porkkana ravintolassa (tää on oikeastaan jo huvittavaa, sillä porkkanahan ei ketogeeniselle kuulu eikä sen puoleen se Cappucinokaan... no mietin ihan tosissani asiaa, että jätänkö porkkanan syömättä sillä kiltti tyttö minussa haluaa noudattaa sääntöjä prikulleen, söin kuitenkin sillä eihän hyvää ruokaa nyt ihan oikeasti jätetä syömättä ja yksi porkkana ei "venettä mihinkään suuntaan kaada").

Lounaan valkkasin itselleni ihan Citymarketin salaattibaarista ja sain jopa tiskin alta oikeaa kermaa kahviini. Illalliselle suunnattiin Tornin Grill It:iin. Ruoka oli loistavaa, mutta... minulle jäi valtava nälkä, sillä ruuastahan puuttui aivan liikaa energiaa minun tarpeisiini. Kanssasyöjät toki energiansa saivat, koska he söivät alkuleivät ja hampurilaisaterian ranskalaiset, majoneesin ja hampurilaissämpylöissäkin energiaa on. Käytännössä minun ateriassani enemmän energiaa sisälsi kasvisten paisto-öljy, yrttivoi ja pihvi. Olisi pitänyt ottaa ainakin vähintään extramajoneesi. No tilanne korjattiin kurvaamalla Prisman grillitiskin kautta, josta ostin broileria ja kahvilasta kermakahvin. Eipä ole koskaan aiemmin tällaista tarvinnut tehdä... mutta homma korjaantui ja hyvä olo tuli!

On ollut huippua liikkua taas, vaikka olo on ollut vähän epämääräinen, ei niin energinen, niin silti olen saanut kiinni täysillä liikunnan tuomasta hyvästä olosta. Ja täytyyhän se myöntää, että olipa kiva, että viimeinkin se lähes kaksi vuotta sitten tilattu uikkari mahtui nyt päälle. Koska onhan tää vaan niin ihana! Tosin tämä on taatusti jotain "ranskalais"kokoa, sillä aivan saman merkkinen, samaa kokoa oleva uikkari mahtui päälle jo reilut 6kg sitten ja on nyt jopa kivasti löysä.

Tampereella käytiin myös vähän ostoksilla kulttuurikierroksen lisäksi. Tällä hetkellä vaatekaapin tilanne nyt kun on vaan aika nihkeä. Kesävaatteita löytyy kyllä, mutta kevätvaatteita vähän vähemmän, sillä nykyiset meinaa olla osa jo aikamoisia "kaapuja". Oli ihanaa olla sovituskopissa kun ne vaatteet ihan oikeasti mahtuvat päälle ilman puristavia saumoja tai pullottavia vatsamakkaroita. Se fiilis on kyllä todella kiva, mutta vielä jotenkin todella väliaikainen, sillä pää ei nyt vaan pysy perässä ja suurimman osan ajasta sieltä peilistä katsoo edelleen ylipainoinen minä vaikka tietoisesti tietää, että sitä minää ei enää ole olemassa.

Nyt lähdetään aivan uudella tsempillä loppuviikkoon ja

toivon sinulle mitä ihaninta viikonloppua 💖💖💖

Rakkaudella

iive