Ei paluuta

Tänään on ompelukone surissut ja vaatteet pienentyneet. Ei ole enää paluuta kokoon L/XL. Housut saivat uuden koon M(/L) :) On oikeasti hyötyä siitä että osaa ommella, sillä kun eilen tuskastelin hyvien treenihousujen roikkumista (ne suorastaan uhkasivat tippua pois päältä) niin tänään ne housut ovat taas kuin uudet ja passaa pienentyä vielä monta(kymmentä) senttiä ennen kuin ovat käyttökelvottomat.

Koticollege-housutkin, ihan uudet Niken pöksyt, jo uutena liian isot päätyivät suoranaisen terrorin alle. Kaikki saumat saksilla auki ja uudelleen kasaan. Nyt on sopivat ja pitkään.

Sama operaatio pitäisi tehdä monille muillekin kamppeille, mutta musta lanka pääsi loppumaan pahasti kesken ompelujen, tai no sain mä viimeisillä lankasenteillä ommeltua itselleni ulos kävelylenkeille pannan. Pipoa kun ei enää oikein tartte. Juoksulenkeille täytyy tehdä oma panta, mutta taidan saksia siihen kyllä teknistä kangasta niin ei niin hikoa.

Tänään alkavat yövuorot, niitä varten on päivällä nukuttu edes vähän pidempään, syöty hyvin (kana-katkarapupastaa, tankoparsaa ja iso kasa salaattia) ja kohta treeneihin. Salitreeneistä saa niin kätevät endorfiini ja adrenaliiniryöpyt ettei nukuta yöllä ja jaksaa valvoa.

Karkkipäivän karkiksi kaupasta 70g Kalev 70% tummaa suklaata (pienin levy minkä löysin). Nyt ongelma se syödäkö lauantaiyönä koko levy vai jakaa kahdelle päivälle... Hirveä dilemma :D

iive

ps. Keltainen lehdistö uutisoi Suomen suurimman pudottajan alkamisesta (alkaa AVAlla 30.30), hieman kyrsii se että naisvalmentajana on sama koutsi kuin Rakas, sinusta on tullut pullukka-ohjelmassa. Toivon että parempaa tasoa on tässä luvassa. Kilpailijathan näyttää hyvinkin mielenkiintoisilta, joten jäämme odottamaan mitä tuleman pitää.

Jutta ja superdieetithän on tänä keväänä ollut aivan mieletöntä katsottavaa, jokainen osallistuja on ollut todella motivoiva ja mukava on heidän onnistumisiaan ollut katsoa. Tämän viikon Petterin urakkaa oli mahtavaa katsoa, mikä muutos! Toivottavasti muutos on pysynyt elämässä mukana :)

Motivaatiopelkomörkö

Vaaka lähestyy kohta lukemia missä en ole ollut yli kymmeneen vuoteen ja aina tässä vaiheessa aikaisemmin on alkanut olla jo niin hyvä fiilis oman painon ja kropan suhteen, että olen alkanut löysätä tahtia ja no... lihonut takaisin kipurajoille, en sinne kauheaan ylipainoluokkaan, mutta ihan tarpeeksi kuitenkin. Tokikin tuo prolaktinooma-kasvain on ollut yksi syy siinä, mutta myös selkeä löysäily on ollut toinen syy.

Sinä kun et vaan voi laihduttaa kilomäärää X ja sen jälkeen jatkaa elämää sillä huonolla tavalla (=suklaalevy päivässä tyyliin). Kyllähän ne kilot takaisin siitä tulee.

Vaikka fiilis on ollut hyvä niin ikinä en ole tavoitettani saavuttanut ja nythän on sen aika. Edes kokeilla miltä se tuntuu ja miltä tuntuu elää sen elämäntavan kanssa että olet hoikka, hyvässä kunnossa, käyt treenaamassa ja sun ei tarvitse vetää miinuskaloreilla. Tätä elämäntapaa oikein odotan ja sitähän mä pääsen kesällä toteuttamaan :)

Olen etsinyt itselleni muistutuskuvia ja tehnyt "unelmakarttaa" itselleni. Miltä haluan tulevaisuuteni näyttävän, noin niinkuin vain itsekkäästi omaa napaa ajatellen.

Tulevaisuuteni tuokoon siis tullessaan hyvää oloa, hyvää ruokaa, hyviä juoksulenkkejä (vaikka edes lyhyitä), hyviä treenejä, ulkonäköä jota ei tarvitse edustuskokkareilla hävetä (tosin nuo kuvat nyt on vähän liioittelua :D ) ja 2-3 vuoden päästä haluan kunnon lomalle jonnekin kauas lämpimään, silloin on tuo Lintunenkin jo sen verran iso tyttö, että jaksaa pitkän lentomatkan tai siis mä jaksan sen kanssa lentää sen pitkän lennon :D
Ja mistä tämän toteutuminen on kiinni?

Sehän on vain musta itsestä kiinni paljonko unelmieni eteen teen töitä :)

iive

Penkkiurheiluministeri

Rakas kulttuuri- ja urheiluministerimme Paavo Arhinmäki loistaa taas mediassa sammumalla olympialaisissa ja möläyttelemällä suustaan sammakoita.

Kiireinen työviikko takana, lapset tarhasta ja illalla vielä muutama raportti luettavana? Missä välissä täyttä työviikkoa tekevä aikuinen ehtii liikkumaan? Ministeri Paavo Arhinmäki pohti asiaa Ilta-Sanomien haastattelussa. Saman ongelman kanssa painivat useat suomalaiset.

- Ei kukaan työssä käyvä ihminen pysty treenaamaan kuten ministeri Alexander Stubb, ministeri pohti. Lainaus IltaSanomat

Alexander Stubb kertoo treenaavansa noin 7 tuntia viikossa, tosin uskon että vuoden treenisaldo on kuitenkin kovempi. Ehkä 7 tuntia viikossa on aktiivisen työviikon määrä? Kun siitähän tässä nyt niin kuin oikeastaan puhuttiin.

 Asicsin Gel-Kayano juoksukengät olivat huiput jalassa!

Itsellä tulee raskaan 3-vuorotyön ja perheen lisäksi treenattua noin 6-15h viikossa. Yleensä treenitunteja tulee reilusti yli kymmenen, mutta huomioon täytyy ottaa se, että noin puolet tunneista on kehonhuoltoa eli putkirullausta, venyttelyä ja joogaa. Reippaampaa liikuntaa tulee tehtyä aina se vähintään 7h viikossa. Ja siltikään minulla ei ole aikapula. En käytä lähestulkoon lainkaan valmisruokia vaan kokkaan itse (tai mies kokkaa), käyn treenaamassa, olen perheeni kanssa ja minulla on aivan liian paljon aikaa istua tietokoneella (tätä voisi oikeasti vähän vähentää....)

 Niken Lunarglidet ovat myös yksi kiva vaihtoehto :)

Ja nää olis pinkit!

Eilinen vapaapäivä tuli vietettyä itseään hoitaen (merisuolakylvyt, hieronta, jalkojen terapeuttinen harjoittelu), kenkäkaupoissa ravaten, liikkuen ja venytellen :) Ruokaakin tuli tehtyä <3

 Avocado-broileri-juusto-ruiskrutonki-salaattia!

Hätkähdin kun katselin kaupoille lähtiessä peiliin. Onpas kasvot kavenneet, hui! :)

 iive

Jalkaterveys

Viikonloppuna äidin luona äiti tuumasi, että ainahan sun jaloissasi on ollut vähän asentovirhettä. Tuli vähän lannistunut olo, sillä en itse tuollaista kyllä muista, mutta äidin tuumauksen jälkeen kyllä muistin epätoivoiset sandaalien ostamiset kun kantapää tuli joka ikisestä avokantapää-sandaalista ns. kengän reunan yli. Olen aina ajatellut että jalkakipuiluni syynä ovat työ, kengät ja raskauden aiheuttama pitkittäisen holvikaaren laskeutuma. Hetken tuumailun jälkeen päädyin kuitenkin edelleen tuohon samaan päätelmään kipuilujen syystä, sillä kipeämpi jalkani on vasen kun taas nuorena "linttaan" astuva jalka oli oikea, joka ei nyt juurikaan kipuile. Näin ollen asialle todellakin olisi jotain edelleenkin tehtävissä.

Olen paljon tutkinut eri lähteistä jalkojen rakennetta ja sen toimintaa ja päätynyt kohdallani seuraaviin lopputuloksiin.
Kuten suuri osa länsimaalaisista niin myös minäkin käytin ennen liian pieniä ts. liian lyhyitä tai liian kapeita kenkiä. Tästä syystä jalkaterien asento on virheellistynyt, lihastasapaino on jaloissa huono ja jalkateristä ja sääristä löytyy roppakaupalla lihaskireyksiä.

Kuva

Terveessä jalassa ei ole kovettumia eikä hankaumia. Seistessä paino jakautuu tasaisesti kolmelle kuormituspisteelle. Kuormituspisteet jalkaterässä ovat kantapää, isovarpaan ja pikkuvarpaan tyvi. Kuvassa vasemmassa jalassa on syntynyt vaivasenluu, oikeanpuoleinen jalka on ns. terve jalka.

Väärän kokoiset ja malliset kengät aiheuttavat kipuja ja jalkaterän asentomuutoksia. Suuri osa länsimaisista naisista kärsii jossain vaiheessa ns. vaivasenluista tai liikavarpaista. Kuinka moni kuitenkaan tietää, että näitä kivuliaita vaivoja voi itse estää tai ehkäistä? Samoin on myös esimerkiksi ylipronaation laita. Tämän ärsyttävän ja kivuliaan vaivan ehkäisyyn ei ole koskaan minulle ehdotettu kuin pohjallisia ja kivunlievitystä ja olenkin olettanut tämän olevan ns. pysyvä vaiva, mutta kappas näin ei välttämättä olekaan!

Jalkaterän asentovirheille voi todellakin tehdä itse jotain! Lihaksia voi vahvistaa, kudosnestekiertoa voi parantaa, jäykistyneitä jänteitä voi vetreyttää ja jopa varpaiden kääntyneitä virheasentoja voi oikaista.
Varsinais-suomen sairaanhoitopiiriltä löytyy erinomainen artikkeli käytännön jalkaterveydestä. Suosittelen sen lukaisemista kaikille! Artikkelin lopusta löytyy erinomainen jalkateräjumppa ihan kaikille :)

 

Merisuolakääre pohkeille ja kylpy varpaille :)

Kuvasta näkyy isovarpaiden ulospäin kääntynyt asento, joka edetessään johtaa vaivasenluun syntyyn.

Eilen törmäsin ikivanhaan konstiin nimeltään merisuolakääre. Viikonloppuna tuli lenkkeiltyä molempina päivinä liukkailla teillä ja jaloissa tuntui jo tänään herätessä tykytystä ja väsymystä. Pohkeet ovat reippaasti jumissa ja lihaskipuiset. Joten eikun jalat merisuolakääreisiin ja kylpyyn!

Merisuolakääre

Tämä vanha perinteinen hoitomuoto tehoaa hyvin kipuun, tulehdukseen ja turvotukseen.

Suolaliuoksen ohje:

1 litra vettä / 3 rkl merisuolaa (esim. 3 litraa vettä ja 9 rkl merisuolaa). Kuumenna n. 1/2 litraa vettä lähes kiehuvaksi ja sulata suola siihen. Älä keitä suolaa, koska suolan koostumus muuttuu. Lisää loppu vesimäärä hanasta. Liuos on nyt valmis käytettäväksi ja säilyy käyttövalmiina niin kauan kuin nestettä riittää.
Säilytä valmis liuos esim. kylpyhuoneessa, koska liuoksen käyttölämpötila on huoneenlämpöinen eli noin 20 - 22 astetta.
Käyttö:
Kostuta sopivankokoinen pyyhe liuokseen, väännä niin että pyyhe ei valu vettä ja aseta pyyhe iholle hoidettavaan kohtaan. Laita muovi (esim. tuorekelmu) pyyhkeen päälle ja peittele hyvin lämpimällä huovalla. Selkää hoidettaessa levitä iso muovi sängyn päälle, laita liuokseen kostutettu pyyhe sen päälle ja käy pyyhkeen päälle makuulle peiton alle.
Hoitoa voi tehdä 1 - 3 kertaa päivässä 45 min - 1 h kerrallaan.
Jatka hoitoa niin kauan kuin on tarpeen.
Jos sinulla on munuais-, virtsarakko- tai eturauhasvaiva, veden tulee olla + 37 asteista, koska kylmä aiheuttaa ärsytystä mainituissa vaivoissa.
Akuuttitilanteissa merisuolakäärettä voi ottaa joka tunti 10 - 15 min kerrallaan. Lainaus: http://tasapainopaja.fi/8

Olen nyt tammikuusta asti tehnyt jalkateräjumppaa ja vahvistanut jalkaterien lihaksistoa sekä liikkuvuutta. Varpaiden asento on selvästi korjaantunut oikeaan suuntaan ja kireydet ovat helpottaneet niin ettei päivittäisissä toiminnoissa jalkateriin tule kipuja. Jalkateriä lenkillä rasittaessa voi kipuja edelleen tulla lievänä, mutta ei onneksi enää plantaarifaskiittikivun muodossa.
Viikonloppuna kokeilin tasapainolautatreeniä ja sellainen kotiutuu meille kyllä välittömästi!

iive

ps. vaaka antoi huimia lukemia tänä aamuna! Paino on nyt tsädääm alle 70kg eli tarkalleen 68,6kg WOW!

Etsitään Tyyliä, hu huuu???

Jossain vaiheessa voisi lopettaa pelkissä jumppakamoissa kulkemisen. Onhan tätä tehtykin jo yli neljä vuotta ja pikkuhiljaa ei ole kaappiin muita vaatteita jäänyt tai ne ovat liian isoja tai aivan out of date.

Äitinihän on pukusuunnittelija ja häneltä olen saanut apua vaatteiden ompeluun, kaavoihin, ideoihin yms. Niin ja saanut lainaan hänen ompelukoneen ja saumurin ;) Eilen selailin jättimäistä opusta äidin kirjahyllystä: 1000 fashion details ja nappailin kuvia vaatteista, jotka miellyttävät aikalailla suoraan meikäläisen tyyli"tajua" eli siis sitä että tuollaisia vaatteita voisin pitää päälläni.
Tietysti nuo ovat catwalk-vaatteita, eli en nyt ihan suorilta kaikkia päälleni pistäisi kuten vaikka tuota läpinäkyvää paljettimekkoa :D

Kovasti olen yrittänyt myös etsiä teknisiä kankaita, että voisi ommella omia jumppavaatteita, mutta kankaita ei tunnu löytyvän... Niissä täytyy siis edelleenkin vissiin luottaa SportsDirectin valikoimaan ja rueta satsaamaan niihin vapaa-ajan vaatteisiin ja tyyliin yleensä. Muuhun tyyliin kuin lenkkarit, urheiluhousut, t-paita ja hupparit-tyyliin. Ja jonkinlaista itsevarmuutta ja muutakin stailia pitäisi löytää olemukseensa jos ajatellaan vaikkapa miehen työn / harrastuksen puolelta tulevia edustustilaisuuksia, jotka olen tähän mennessä täysin skipannut. Ei ole vain riittänyt itsevarmuus ja pokka lähteä jonnekin gaala-iltaan niiden "täydellisten" naisten viereen jutustelemaan, joten kotihiirenä on hissuteltu.

Onko teillä muilla ollut vaikeuksia löytää omaa tyyliä painonpudotuksen / kehonkoostumuksen muuttumisen jälkeen? Vai onko sohvaperunasta tullut vain 24h salikuteet päällä mimmi?

iive

ps. vaakalukema on notkahtanut taas kilon alaspäin. Viikko etuajassa on nyt saavutettu maaliskuun alun painotavoite.

Täydellisten juoksukenkien metsästys

En ole yhä edelleenkään suostunut luopumaan toivosta, että joskus voisin lenkkeillä edes vähän. Puolimarathon haaveet on kyllä heitetty romukoppaan, mutta toivon edelleen että pystyisin säännöllisen epäsäännöllisesti käydä lenkkeilemässä vaikka jotain vitosen lenkkiä.

Normaalissa arjessa voisin väittää ettei plantaarifaskiittituntemuksia enää ole. Myöskään lyhyiden juoksu/kävelylenkkien jälkeen ei tunnu jalkaterissä kipua, joten olen hyvinkin toiveikas. Se tarkoittaa kuitenkin sitä, että täytyisi löytää täydelliset lenkkarit!

Tähän mennessä olen juossut Adidaksen markettilenkkareilla, Asicsin tuetuilla naisten mallin juoksukengillä ja Asicsin miesten mallin goretex-juoksukengillä. Näistä kengistä viimeisimmät ovat olleet ehdottomasti parhaat ja nyt talvella olenkin käyttänyt niitä päivittäin ihan kaikenlaiseen kulkemiseen työmatkoille, lenkeille, kävelyreissuille jne.

Koska kaikki nämä kengät ovat kevään lopussa käyttökelvottomia, ainakin juoksuun, täytyy löytää uudet hyvät kengät. Varsinaisesti Asicsin miesten mallin kengissä ei ole mitään vikaa, mutta olisihan se ihanaa jos saisi sellaiset kauniit kengät. Kahdesti olen käynyt nyt sovittelemassa erilaisia kenkiä, lukenut tuntitolkulla juoksufoorumia ja selannut nettikauppoja. Se mistä kengät tulen ostamaan on ihan sama, netistä tai kivijalkaliikkeestä kunhan vain saan ne oikeasti hyvät kengät.

Ja juoksukengäthän eivät ole mitään halpoja! Eikä meikäläisen jalka tunnu olevan se kaikkein helpoin yhtälö kenkiä hankittaessa, sillä tarvitsen ehdottomasti pronaatiotuen ja jonkin verran vaimennusta. Kuitenkin lähestulkoon kaikki tällaiset juoksukengät ovat minulle aivan liian kapeita ja tiedän parin kilometrin jälkeen pikkuvarpaiden puutuvan täysin tunnottomiksi, joten siitä syystä päädyin viimeksi juoksuklinikan pitäjän suosituksesta miesten malliin. Saa nähdä käykö näin taas, sillä ainoat naisten mallin kengät jotka ovat olleet sopivat löytyivät New Balancen mallistosta. Ja näitä kenkiähän ei joka urheiluliikkeestä sitten löydykään ja hintakin on meikäläiselle kovinkin tuntuva.

New Balancelta päädyin kokeilemaan myös 1260v3 mallia, joka oli kylläkin miesten kenkä. Tämä löytyy myös naisten mallina, mutta sitä ei ollut tällä hetkellä ainakaan valikoimassa, joten en päässyt sovittelemaan sitä. No kuitenkin, tämä miesten 1260v3 oli jaloissani kuin... no tuntui siltä kuin olisin työntänyt jalkani jalkojen taivaaseen... Vielä en kuitenkaan tätä kenkäparia kotiin hankkinut, sillä edelleen haaveilen mahdottaman päheistä juoksukengistä, NAISTENkengistä.

Kuvissa valikoima eri kenkiä mitä tuli soviteltua, mutta...
etsintä jatkukoon!

Ps. Jos osaat suositella hyvää kenkää ylipronatoivalle juoksijalle, joka tarvitsee paljon päkiä/varvastilaa niin vinkkaahan tänne! Samoin tarvitsisin myös pyöräilyyn hyvät kengät (paikka klosseille ehdoton), joten niistäkin vinkkejä otetaan vastaan erittäin mielellään!

Mitään täältä pois osaa olla...

Nimittäin liikkumasta, vaikka kyljelle täytyy tietenkin antaa leporauha niin silti tämä projekti on niin tärkeä ettei sitä voi jättää nyt kahdeksi viikoksi tauolle. Etenkin kun nyt on aivan selvästi jumitusvaihde päällä tuon painon kanssa.

Todettu on nyt että kävely ja pyöräily ei ärsytä tuota revähtänyttä kylkivälilihasta, joten...

Maanantai-iltana salilla oli spinning ja niinpä kulutin tunnin tavan kuntopyörää. Takapuoli puutui ikävästi ja ei se muutenkaan kovin nautinnollista ollut, kun kuntopyörällä ei voi polkea kuin istualtaan.
Tiistaina sain hiipiä tyhjään spinning-saliin ja tehdä oman treenin siellä. Oli paljon kivempaa polkea tunti kunnon pyörällä!

Katselin taas KT tapen teippausvideoita ja teippailin vähän tuota kylkeä kinesioteipillä. Ihan huomattavan erilainen fiilis on teippien kanssa. Tosin mun teippaus ei ole läheskään niin hieno kuin tuolla videossa, kun mulla nyt vaan ei ole neljän eri väristä teippiä....

Mulla on ollut suuria vaikeuksia nyt yöllä töissä hillitä mun syömistä, tai oikeastaan syömishaluja, sillä enhän mä nyt voi muiden eväitä syödä jääkaapista ja itsellenihän en mitään ylimääräistä pakkaa mukaan. Kello kahden aikaan iskee aivan hillitön makean himo, niin hirveä että oikein koskee ja voisin syödä vaikka suklaakakun tai litran jäätelöä jos niitä olisi saatavilla...
Kroppa tuntuu tukkoiselta ja plösähtäneeltä. Sitä en tiedä sitten mitä se Burana kasisatasen kiskominen kroppaan vaikuttaa... mutta olo tuntuu sellaiselta, että jokin puhdistusjuomakuuri olisi paikallaan, vaikken sellaisiin uskokaan :D

iive

Kylkivälilihas

Vaikka koulussa joskus muinoin onkin tullut anatomiaa opiskeltua, niin täytyy sanoa, että sellainen pienen pieni lihas (tai montahan niitä on, eli lihakset) on jäänyt huomioimatta täysin. Mutta nyt täytyy sanoa, että rakas ja tärkeä kylkivälilihakseni, nyt tiedän että olet siellä.

Viime viikon olen jo kipuillut tämän homman kanssa, lauantaihin asti tämä vaiva jäi vielä alavartalon lihaskipujen jalkoihin, mutta lauantainen juoksu juoksumatolla sai kivun yltymään järjettömäksi. Jotain meni riks raks ja poks.

Lääkäri tuumasi tänään, että joo, revähtänyt kylkivälilihas ja saattaapa tuolla kylkiluussakin jotain osumaa olla, mutta koska ei sun ikäisellä yleensä luut niin pahasti murru, niin ei siitä mitään haittaa ole ja ei sitä voi mitenkään hoitaakaan, niin otappa tästä nyt Burana kasisataa, tarviitko sairaslomaa? Jaa, et tarvii vai? No, mutta kaksi viikkoa pitäisi sitten ottaa lepoa kuitenkin noista urheilusuorituksista...
FTF! Mä en kestä!

No, mutta voipihan sitä urheilla kuiteskin, ainakin kävellä ja ehkä vesijuosta ja ehkä pyöräillä ja jotain siellä puntillakin voi kevyesti tehdä kunhan tuo pahin kipu tuosta nyt asettuu. Ja ainakin voi noita mun ihania jalkateriä kuntouttaa juoksukuntoon, se jumppa ei rasita kylkivälilihaksia.

Kuva

Mutta ilonaiheitakin on, sillä ilmeisesti se flunssa ei nyt sitten tullutkaan. Ja näinpä siis kävin eilen kävelyllä illalla kun ahdisti. Kävellessä en tykkää kuunnella musiikkia, mutta koska kävely on niiiiin tylsää niin jotain on kuunneltava. Ja koska yle puheelta ei tule enää Liikuntatunti ohjelmaa niin jotain piti löytää tilalle. Jossain olin törmännyt Lepopäivä nimiseen podcastiin ja sitä googletellessa löytyi myös SisuSavotta podcast ja koska jälkimmäisessä oli haastateltavana Jyväskylän oma super-PT Timppa (eli Timo Haikarainen) niin päädyin kuuntelemaan tuota. Mielenkiintoista juttua sieltä tulikin ja kotona tuli googleteltua lisää noita podcasteja.

SisuSavotta

"Nykyään suuri osa ihmisistä syö päin honkia, liikkuu vähän ja elämäntavat ovat muutenkin rempallaan. Sisusavotta on aloittamani loppumaton savotta ihmisten sisuunnuttamiseksi tehokkaaseen ja toiminnalliseen harjoitteluun sekä elämäntavoistaan huolehtimiseen. Sisusavotta-blogi ja podcast keskittyvät kattavasti erilaisiin aiheisiin urheilun, ravitsemuksen ja hyvinvoinnin saralla. Blogin ohessa Sisusavotasta muodostui myös yritys, joka tarjoaa fysiikka- ja ravintovalmennuksia yksityishenkilöille, valmennuksia ja koulutuksia organisaatioille sekä järjestää liikuntapahtumia." -Jussi Venäläinen, SisuSavotan pyörittäjä.

Lepopäivä

Lepopäivä on podcast tavoitteellisesta harjoittelusta kiinnostuneille.
Äänessä personal trainer Jaakko Savolahti ja CrossFit Herttoniemen valmentaja Antti Akonniemi

Helsinki Paleo

Helsinki Paleo on Jaakko Savolahden sivusto, jossa käsitellään kokonaisvaltaisesti terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita, useimmiten paleoviitekehyksen kautta. Huomaa myös kuukausittain ilmestyvä podcast, jossa asiantuntijana lääkäri Olli Sovijärvi.

Terveyden Tukipilarit/ Terveyden avaimet-radio-ohjelma

Terveyden Avaimet -radio-ohjelma on kuunneltavissa Iskelmän taajuuksille joka sunnuntai klo 9.00 - 10.00 sekä uusintana torstaisin klo 21.00 - 22.00. Vetäjänä Paula Heinonen ja Mikko Siltala. Mediasalissa on kuunneltavissa uuden Terveyden Avaimet -ohjelman jaksoja sekä ohjelmaa edeltäneen Terveyden Tukipilarit -ohjelman jaksoja.

 Liikuntatunti - Yle Puhe

Liikuntatunti on Yle Puheen hyvän olon keskus, jossa nostatetaan sykettä juuri ennen Urheiluiltaa maanantaista torstaihin klo 17-18. Ohjelma siis loppunut, mutta kaikki jaksot kuunneltavissa Yle Areenasta.

Irti turhasta.net

Irti turhasta on podcast eli nettiradio-ohjelma, jossa puhutaan mielen, kehon, kodin ja arjen keventämisestä. Podcastin pitäjinä toimivat Katri Manninen kutri.net:istä ja Jenni arkijarki.net:istä Podcast ilmestyy joka viikko keskiviikkoisin tai torstaisin. Tilaa podcast iTunesin kautta.

Kuinka näitä sitten kuunnellaan tuolla lenkillä?
No, SisuSavotta, Helsinki Paleo ja Lepopäivästä ainakin uusin jakso löytyy kätevästi SoundCloudista (ilmainen Play-kaupasta ladattava sovellus, helppo rekisteröityä Face-tunnareilla), sieltä löytyi muuten myös Jillian Michaels Show :D
SisuSavotta SoundCloudissa
Helsinki Paleo SoundCloudissa
Lepopäivä SoundCloudissa
The Jillian Michaels Show SoundCloudissa
Henkilökohtaisesti itse ihastuin tähän SoudCloudiin ihan älyttömästi ja tätä tulee varmasti käytettyä. Kun laitat seurattavien listalle haluamasi henkilöt/ohjelmat niin etusivulla näkyy kätevästi uusimmat jaksot, niin että klikkaa vaan niin pääsee heti kuuntelemaan.

Liikuntatuntia voi kännykällä kuunnella kun lataa ilmaisen YleAreena sovelluksen ja hakee hakusanalla Liikuntatunti.
Irti turhasta.net toimii kännykän internetselaimen kautta, ainakin jos luuri on Android. iPhonessa vissiin toimii myös iTunesin kautta. Itse en tätä saanut toimimaan androidilla.
Terveyden tukipilarit/avaimet ohjelmaa voi myös kuunnella käynnykän internetselaimen kautta.

Ja ilmeisesti myös suurin osa näistä podcasteista on ladattavissa tietokoneen avulla myös vaikkapa mp3-soittimeen tai sinne kännykkäänkin jos esim. kentät on huonot!

Hyviä kuunteluhetkiä!
Itse kuuntelen tietokoneelta Jillian Michaels Showta ja nauraa räkätän ;)

iive

Kipua ja räkää

Jossain vaiheessa viikkoa olen onnistunut telomaan kylkeni/vatsalihaksen/kylkiluun siihen kuntoon että siihen sattuu aivan hitokseen paljon. Ensin ajattelin sen tosiaan olevan vain jokin pieni revähtymä, mutta ei taida ehkä olla... Kipu jo tuossa vähän helpottikin, mutta ilmeisesti eilinen treeni juoksumatolla ja illalla putkirullailu sai kivun ärtymään ihan uusiin sfääreihin. Illalla kipu oli jopa sietämättömällä tasolla ja jos minulla ei olisi ollut aika tehokasta kipulääkettä lääkekaapissa jemmassa niin lääkäriin olisi pitänyt lähteä.

Aamulla heräsin kivun lisäksi siihen, että räkää tulee ja yskittää. (Ei yhtään kiva tämän kivun kanssa.) Eli vissiin mullekin se flunssa nyt sitten saapui. Hö.

Eilen kuitenkin hyvä päivä. Hektinen päivä töissä, sieltä sinkautus päiväkodin kautta salille. Tunnin crosseri, juoksumatto, pyöräilytreeni. Intensiteetin sain musiikin avulla nostettua raskaan spinningtunnin tasolle (kun vertasi treenejä sykemittarin datasta). Kaupaan, hyvistä ja pahista ostaan.

Jokainen sai tehdä omat pikkupitsat, no joo ympärysmitta oli vissiin pieni, mutta täytettä reilusti. Sain pitkästä aikaa tehdä itselleni kinkku-tonnikala-katkarapu-herkkusieni-ananas-feta-oliivi-pitsaa, mikä miehen mielestä on ihan yökköä. Mut hahaa, Lintunen halus laittaa pitsaansa kaikkea mitä määkin :D ja tykkäs.

Illalla Putousta perheen kans sohvalla töllötellen ja dippivihanneksia syöden. Mulla ja Lintusella oli kyllä vähän sipsejäkin. Ja mulla tummaa appelsiinisuklaata. Hyvä herkkupäivä <3

Nyt koomaan sohvalle ja katsoon Ylikomisario Morsea <3

iive

Ystävänpäivä toisenlaisten frendien kanssa

Eilen tuli surautettua taas salille, tällä kertaa käsi/olkapäätreenin merkeissä. Aika kivasti meni vaikkei tietenkään sellaisia PT-treenejä saa itse tehtyä, eikä kyllä ennen työvuoroakaan voi tehdä treeniä niin kovasti. Jalat alkavat toipua, ehkä lauantaina pääsisi niitä taas treenailemaan?

Tänään riitti aamulla kevyt verryttely, vartin mittainen vatsalihasten rääkkäysepisodi ja venyttelyt päälle. Huomiselle onkin pakattu salireppu jo valmiiksi niin pääsee heti töiden jälkeen treeneihin ja sitten onkin vapaata muutama päivä :)

Tänään piti vielä pystyä hillitsemään itsensä kaikenmaailman suklailta ja muilta. Joskus mietin että onko siinä järkeä, mutta ollaan yhteisesti perheen kanssa päätetty viettää ystävänpäivää lauantaina kun kaikki ovat kotona, niin herkuttelen heidän kanssaan sitten mielummin kuin töissä.

Terveelliseen elämään mielestäni kuuluvat myös ne herkut, mutta ne eivät kuulu jokapäiväiseen elämään. Toki juhlistaa voi muullakin kuin herkuilla, mutta koska juhlimisen hetkiä on harvoin niin voihan silloin niitä herkkujakin sitten syödä. Ja mikä onkaan parempi juhlimisen aihe kuin ystävyys?

Oli mukavaa olla tänään töissä ja juhlia "turhaa" ystävänpäivää (turhaa, aika moni on tuumannut :( hö ei minusta). Toki mielestäni liiallinen turha hömpötys ja hössötys on liikaa. Mutta yhdessäolo, yhdessä nauraminen, toisesta tykkääminen vaikka hän olisikin hieman erilainen... no, tänään sai taas muistutuksen siitä kuinka turhia ne omat "murheet" voi olla ja joskus kannattaisi olla tyytyväinen omaan onnekkuuteensa kun on kuitenkin omillaan pärjäävä suht terve ihminen.

Kyselin töissä millainen on hyvä ystävä?

Ystävä on kiva ja rehellinen,

hänen kanssaan voi jutella,

ystävä osaa kuunnella,

ystävää voi halata,

ystävän kanssa voi tehdä jotain kivaa,

ystävälle voi kertoa salaisuuden,

ystävään voi luottaa,
ystävän kanssa voi keittää kahvia.

iive

Kävelevä ankka

Liikun jähmeästi, vaapun ja heilun, joo kipeitä ollaan ja aamupalaksi otin buranaa (toki myös muutakin). Eilen tuli venyteltyä kahteen otteeseen ja uitua hieman yli tunnin verran. Ajattelin sen helpottavan, no ei helpottanut :D Venyttelin uinnin jälkeen illalla lattialla telkkaria katsoen, mies oli yökyöpeli-golftreeneissä ja siinä sitä sitten sain miettiä venyttelyn lopuksi että kuinkahan täältä lattialta oikein pääsisi ylös???
Mutta ei se mitään edelleenkään haittaa että sattuu.

Nyt voi jo vähän miettiä mitä siellä PT treeneissä tuli tehtyä. Ensin ajattelin että kirjoitan liikkeet ylös palauttelutauoilla, mutta, mutta. Tauot tuli kyllä tehtyä ihan jotain muuta kuin kirjoiteltua, joten muistin varassa nyt mennään. (Toki saan PT:ltä liikkeet myöhemmin kirjattuna.)

Ensiksi aloitettiin kyykyllä ja tosiaankin ihan sillä ihan oikealla tangolla, ei smithissä eikä laitteessa. Tämä oli juuri se liike jota erityisesti halusin turvallisesti opetella ja löytää ne omat voimat - ja rajat. Monta hyvää vinkkiä sain tähän ja nyt kyllä uskallan tätä jatkossa yksinkin tehdä.

Seuraavaksi tehtiin yhden jalan kyykkyä Smithissä. Hirveä liike, mutta tehokas ja ehdottomasti tätäkin rupean jatkossa tekemään!

Kuva

Perään vielä yhden jalan jalkaprässi. Yök ja tuskaa. Ei todellakaan mikään lemppariliike, mutta vissiin aika tehokas? Sykkeet pahimmillaan 187 tätä tehdessä, eikä mulla ollut edes painoja...

Lantionnostoja olen tehnyt aiemminkin, mutta lattialla. Nyt olikin hyvä tilaisuus kokeilla penkin kanssa ja olipa "kivaa". Oikeasti kyllä hyvä juttu :) Liike näyttää ohjeissa paljon vaikeammalta kuin onkaan!

Kuva

Lopuksi vielä laitteessa reiden loitonnukset, jotka tuon setin jälkeen tuntuivat järkyttävän tehokkailta kun ennen ne ei ole tuntuneet oikein missään...

Ja sitten ne askelkyykyt joita tehdessä päädyin sinne lattialle. Ratsastus- ja joogaharrastuksesta huolimatta mulla on aika surkea tasapaino ja vuorojaloin tehtävä askelkyykky on aikamoinen koordinaatio-tasapaino-voimahaaste minulle. Persuuksille tippuminen johtui kuitenkin siitä, että jalasta vain yksinkertaisesti loppuivat tässä vaiheessa hetkeksi voimat. Mutta ei se mitään, hetki lepoa ja sitten jatkettiin.

Kun viimeiseksi poljin sitä kuntopyörää, en olisi halunnut lopettaa. Pökkelöiltä ja voimattomilta tuntuvat jalat tuntuivat pyöräillessä ihan vauhdikkailta, kunnes lopetin polkemisen. Nyt vaaputaan :D

Tänään vein muksun riehumaan Hoploppiin ja illalla pitäisi itse riehua salilla. Huomenna pitäisikin jo pärjäillä töissä... Kirpparilla kävin myös, se kun on kätevästi tuon HopLopin vieressä. Muutama hyväkuntoinen hieman pienempi vaate löytyi itselle. Osa vaatekaapin vaatteista alkaa olla jo aika isoja, onneksi minulla on ompelukone ja saumuri niin tiettyyn rajaan asti niitäkin voi vähän pienentää. Ja kesäksi on kaapissa kankaita vinot pinot ja kaavojakin on jo piirretty valmiiksi kokoon S-M :)

iive

How I feel today?

Eilisen treenin jälkeen Sattuu. Sattuu ISOLLA ÄSSÄLLÄ.

Mutta ei se mitään, tiedän että tästä kivusta tulen vahvemmaksi.

Päässä soi menneisyydestä tämä biisi... täällä tämä on ollut aiemminkin, mutta aina yhtä ajankohtainen. Pysähdy hetkeksi, kuuntele, lue sanat. Usko itseesi.

kyl sä siihen pystyt, usko vain itseesi
jos tahto riittää keinot löytyy, nosta sun katseesi
pidä haaveistasi kiinni äläkä lannistu
ilman täyttä panosta et varmasti onnistu
ilmaiseksi ei tuu mikään, kaikella on hinta
valmistaudu kokemaan se mikä on pahinta
susta, pelkosi kun kohtaat, ekaksi se sattuu
toka, kolmas, neljäs, pikkuhiljaa siihen tottuu
toteuta sun omaa juttuu, muihin älä vertaa
tielläsi pitäydy, anna ihmisten mongertaa
mitä tahtoo, sillon muista ketä varten elät
itsellesi vaiko niille jotka kääntää selät
olet vahvempi kuin tiedät, kipua voit kestää
enemmän kuin uskot joten muu ei pysty estää
paitsi ainoastaan sinä, kärsivällisyyttä
turpiin et tuu ikinä ottamaan ihan syyttä
 

moni sanoi:
muista että sulla niinkuin toisillakin rajat on
yksi sanoi:
olet vapaa, tää maailma on sulle täysin rajaton

tarkasta motiivis, ovatko ne feikit?
siinätapauksessa aikaa hukkaat jos sä leikit
kun sun asenne on nöyrä suuria tavoitat
oikoteitä pitkin menemällä tuskin voitat mitään
et saa periks antaa vaikka menis pieleen
elämä ei aina seuraa suunnitelmaas mieleen
paina: sullon mahdollisuus, kattona vain taivas
niin sano sekin tyyppi joka tiensä tähtiin raivas
toiset ei voisitä päättää missä sun rajat on
aidat on vain hämäystä, maailma on rajaton
itseäsi älä huijaa, kuuntele sydäntä
etkä joudu juoksee koipien välissä häntä
sä saat kaiken mitä tarviit, aina pitäs kiittää
jakoon pistä omasi niin sulle vielä riittää
ja kun unelma toteutuu jatka silti työtä
samoin kuten sait sen voit menettää ajan myötä

elämä on haaste, mieletön tilaisuus
sä sen määräät minkälainen on sun tulevaisuus
uskallatko sä kokeilla minne asti kantaa
siivet aukilevitetyt vai aiotko antaa
mahdollisuuksien mennä? tartu niistä kiinni
mitään et tuu hävii paitsi jos luovutat niinni
loput päivistäsi mietit: entä jos ois toisin...
spekulointi jälkeenpäin ei oo mistään kotoisin
kauempana näkyy maailma, tosson katuoja
ennen valintaasi muista: ei ole rajoja
muuta kuin hetki kun kuolet, sitä ei voi väistää
älä silti anna toisten ittees tasapäistää
rehellisenä oot kaunis, täydellinen tapaus
käytä hyväksesi kaikki se annettu vapaus
joka sullon hallussasi, etene pelotta
uneksi ja luota: haaveista voi tulla totta

Mariska - Rajaton

Tänään on venytelty, tehty hyvää ruokaa ja miehen työpäivän jälkeen lähdetään uimaan. Kyllä siellä paikat sitten vähän vertyy :)

iive

Treenit Personal Trainerin kanssa

Olo tällä hetkellä on hyvin hämmentynyt, mutta tyytyväinen. Treeni herätti paljon tuntemuksia joita ei oikein osaa eritellä, ei vissiin aivot pysynyt mukana tuolla treeneissä :) tai ne jäi sinne :D

Olen hyvin onnellinen siitä että, kaivoin PT:n kanssa treenaus-haaveet takaisin sieltä romukopasta ja toteutin ne. Oli iso kokemus päästä turvallisesti kokeilemaan omia rajojaan, pinnistää jopa yli niiden rajojen. Jopa niin, että päädyin persuksilleni sinne kuntosalin lattialle kesken askelkyykkyjen :D Mutta minä yritin ainakin täysillä silloin! Eikä se yhtään haitannut koko tapahtuma, niin vain kävi, täydellinen "nyt ei oikeasti enää pysty-tilanne". Salilla käyminen ei enää koskaan tule olemaan samanlaista kuin ennen. Liikunta ei enää koskaan tule olemaan samanlaista kuin ennen. Minä en tule koskaan olemaan samanlainen kuin ennen.

Vähän niin kuin olisi benji-hypyn hypännyt.

Viikon päästä hypätään uudestaan.

Huomenna mun täytyy vissiin keksiä rappusten sijaan jonkinlainen toinen vaihtoehto päästä tästä kämpästä pois. 3krs. ei hissiä. Luulen ettei bodypumpin jälkeiset lihaskivut ole mitään verrattuna siihen mitä tämän treenin jälkeen tuleman pitää...

Terveisin
Erittäin onnellinen
iive :)

Pelkoa jäällä

Aamuvuoro ja sinne siis kävellen. Työmatkaa talvisin lyhentää noin 500m se, että voisi oikaista jään poikki. Aiemmin en ole tätä uskaltanut tehdä, mutta koska olemme hiihtäneet ja kävelleet muuten tuolla samaisella jäällä niin tänään päätin uskaltaa...

Ja niin huomasin olevani "keskellä ei mitään" 06.30 aamulla, pimeässä jäällä, kukaan ei tiedä missä olen, kukaan ei kuulisi minua jos jotain nyt sattuisi (epätodennäköistä, mutta mahdollista).
Arvaatte varmaan että jatkossa kierrän ihan tien kautta ja nautin 500m lisämatkan tuomista terveyshyödyistä :)

Tämä viikko on tullut tehtyä aerobista ja paljon venyttelyä/kehonhuoltoa muuten. Ensi viikon maanantaina pitäisi nyt sitten olla ensimmäinen PT-treeni. Huh, mihinkähän olen itseni taas laittanut??? Hyötyä siitä kuitenkin vaan on jos pitää vähän kärsiä.

Tänään karkkipäivä tunnin crosstraining/juoksumatto/kuntopyöräyhdistelmätreenin jälkeen.

Tässä mun satsi :)

Olo on kuin pikkulapsella, joka on valkannut itselleen kiskalta irtokarkkeja parilla markalla. Pääkallot olisi varmaan 20penniä kappale (näitä samoja sai muuten jo silloin!), appelsiinisuklaa 50penniä ja sammakot ja kunkku 25penniä. Voi mahdoton kuitenkin miten hyviä olivat ja sen maunkin oikeasti maistoi eikä vaan mättänyt menemään niin kuin 400g karkkipussia tyhjentäessä.

Paino tippunut taas 0,5kg, jee!

iive

Sentit vastaan kilot

En tiedä miksi tämä asia jäi nyt hampaankoloon kaivelemaan, mutta useasta paikasta on tullut luettua tästä sentit vastaan kilot hommasta. Eli tarkoitan nyt sitä ettei pitäisi tuijottaa sitä vaakaa vaan niitä senttejä. Ja kuinka tavoitepainon tavoittelu on jotenkin väärin ja turhaa. Nythän on täysin vallalla aikalailla se että laihdutushan on ihan OUT. Kaikkien pitäisi vaan olla fittii fittii jo valmiiksi tai ainakin bodata hirmuiset lihakset sinne läskin alle ja olla muka OFFilla ja sen jälkeen DIEETILLÄ ei missään nimessä laihduttaa. Kun se laihdutushan vie lihakset ja silleen...

Omasta mielestäni senttien mittailu on turhan epätarkkaa hommaa, tulokset voi samalla mittauskerralla heitellä useita senttejä, vaaka ei yleensä heittele vaan näyttää samalla mittauskerralla samaa lukemaa. Tokikin niitä senttejäkin on ihan kiva katsella, varsinkin kun joskus siellä vaa'an suunnalla ei tunnu tapahtuvan mitään ikuisuuksiin.

Silti minulla on tavoitepaino vai onko se jotenkin väärin? Jotenkin on vaan helpompi ajatella koko pienennysprojektia vaa'an kautta kuin senttien kautta. Tavoitepainooni 64kg on seitsemän kiloa matkaa ja luulen, että tällä treenimäärällä ja syömisillä tulen olemaan aika tyytyväinen jo ennen kuin tuo kilomäärä vaa'asta näkyy. Kuitenkin haluan tavoitella tuota kilomäärää, koska se tulee tarkoittamaan sitä, että oikeasti olen pieni. Minä haluan olla normaalipainoinen, pieni ja hyväkuntoinen.

Koska tämä senttiasia jäi nyt niin paljon rassaamaan niin kaivoimpa mittanauhan esiin ja kyllä se mittanauhakin kertoo, että ylimääräistä kropassa on.

4.2.2014

Vyötärönympärys 79

Lantio 103

Reisi ala 48

Reisi keski 61,5

Reisi ylä/nivunen 67

Hauis 33

Rinnan ympärys alapuoli 83,5

Rinnanympärys 94

H&M:n kokotaulukon mukaan olen kokoa M eli 40/42 puolivälissä. (Muuten milloin koosta 42 on tullut koko M?????) Toivon että tavoitepainossani olen senteissä kokoa S eli 36/38. Se tarkoittaa että senttejä tulee lähteä (kokoon 36):

Vyötäröltä -11cm

Lantiolta -11cm

Rinnanympäryksestä -10cm

Lasketteko te kiloja vai senttejä vai molempia? Kumpi on tärkeämpää peili vai vaaka?

iive

ps. ensimmäinen yhteydenotto PT:ltä jee! Ensi viikolla vissiin ekat treenit jos vain aikataulut käy yksiin :D

Positiivinen vai negatiivinen?

Tiedän usein ulkopuolisten katsojien mielestä olevani jopa ärsyttävän positiivinen ja energinen henkilö. Tykkään osallistua asioihin, kehittää niitä ja esittää mielipiteeni. Olen kovasti opetellut myös kuuntelemaan muita ihmisiä, joskus se onnistuu joskus ei. En kuitenkaan yleensä millään lailla väheksy keskustelukumppaniani vaan saatan olla yksinkertaisesti niin innostunut asiasta, että joo, suunvuoroa voi olla vaikea saada.

Joidenkin mielestä on käsittämätöntä kuinka jaksan aina olla niin pirteä ja innokas, mutta he eivät näe yleensä toista puoltani, sillä väsyneenä ja antienergisenä yleensä jään taka-alalle, en halua kiinnittää huomiota ja jos väsymys iskee vapaapäivälle niin yleensä viihdyn kotona.

Meikäläisessä tuntuu olevan kaksi asentoa ON ja OFF. ON asennolla mennään ja OFFilla ei todellakaan mennä. Tänään on OFF-päivä. Vielä eilen ajateltu keittoruoka ei voisi vähempää kiinnostaa, varsinkin kun se pitää tehdä itse, kuoria perunat ja pilkkoa ja kaikkea. (Tätäkö varten ne valmiiksi pilkotut makkarat ja pakaste keittopussit ovat?) Lapsen energisyys vieressä tuntuu kestämättömältä, pinna on tiukalla. Ennen ruuanlaittoa astianpesukone pitäisi tyhjentää ja täyttää, että yksinkertaisesti mahtuisi kokkaamaan.

Tekisi mieli soittaa miehelle, että tuo BigMac tai pitsa tai jotain. Cokiskin kelpaisi ja suklaa. Ja sitten voisin vetäytyä peiton alle sohvalle ja tuijottaa koomassa telkkaria. Ja sen lapsenkin voisi kätevästi hiljentää elokuvalla, omaan huoneeseen.

Siinä perunoita kuoriessa sitten mietin, että paranisiko se olotila nyt sillä hampurilaisella, pitsalla tai tv-maratonilla? Ei se juurikaan kyllä parantunut kotitöillä ja perunankuorimisella, mutta kohta on vatsa täynnä hyvää keittoa, kirjoitan tätä kirkasvalolampun loisteessa ja keittiöstä tuoksuu keiton lisäksi kahvi. Elimistö alkaa herätä pikkuhiljaa, aika myöhään kylläkin, mutta onhan tässä elettykin yövuororytmiä jo monta päivää ennen tätä. Itselleen pitäisi olla armollinen, sietää negatiiviset tunteet, mutta ei jäädä niihin vellomaan. Itseään voi lohduttaa ja kannustaa positiivisuuteen, mutta auttaako siihen rasvasokerihiilihydraattikokishumala?

Välillä "auttaa", tänään ei.

Syön ja sitten vaihdan kukkiin mullat :D Good bye sohva!

Nii ja illalla menen uimaan. Uin, lillun ja löllyn ja erityisesti taidan viihtyä porealtaassa :)
iive

Terveisiä terveydestä

Viime viikollahan kävin laboratoriokokeissa, jossa otettiin pieni verenkuva, kolesteroli-, maksa-arvot ja paastosokeri.
Tänään kävin työterveyshoitajalla kuulemassa tulokset ja muutakin tietenkin juteltiin. Mukava oli katsoa labra-arvoja, sillä ne olivat loistavat :)

Paastosokeri 4,9mmol (raja-arvot 4-6mmol)
Hyvä kolesteroli HDL 1,9mmol (tavoitearvo yli 1 eli mun arvo on todella hyvä)
"Huono" kolesteroli LDL 1,8mmol (tavoitearvo alle 3)
Maksa ja munuaisarvot myös ok.
Verenpaine erittäin hyvä.

Mietin vaan mitkä tulokset olisivat olleet jos en olisi muuttanut elintapojani? Sillä sukurasite ja elämäntaparasite aiemmin olivat pahat. Sukuaanhan ei voi muuttaa, mutta elämäntapaa voi! Ja sen olen tosiaankin tehnyt.
Enitenhän minulla on/oli rasitusta 2-tyypin diabetekseen mikä ei todellakaan ole toivottava sairaus ja aion todellakin tehdä kaikkeni etten siihen koskaan sairastu. Pelkän sukurasitteen ja raskausdiabetes-diagnoosin perusteella riskikartoituksessa tulokseni on 11pistettä. Se tarkoittaa että 1/25 sairastuu tähän. Aika kova lukema mun mielestäni. Minä en aio olla tuo yksi kahdestakymmenestäviidestä!

Kuva: Kantti.net

Tänään on tosiaankin lepopäivän paikka. Yövuorot tuntuvat pienenä jomotuksena pääkopassa, olkapäässä jomottaa juuri saatu jäykkäkouristusrokote ja takalisto on suoranaisissa kivistelytiloissa eilisen jalkatreenin jäljiltä. Näin jos salitreenit jatkuvat, niin on se kumma jos ei kropalle ala jotain tapahtumaan :D Onhan sitä edistystä toki tullut jo nyt, mutta odotan kuin kuuta nousevaa eräiden kropan kohtien muutosta <3

iive

Kilon etumatka

Vuoden alussahan laitoin välitavoitteet painonpudotuksessa jokaiselle kuukaudelle. Tämän kuukauden tavoitepaino oli siis 72kg, mutta paino tänään päivällä yövuoron päivällänukkumisen jälkeen oli 71kg.
Hyvä olla vähän etumatkassa, sillä taatusti tulee loppupuolta kohden sitä jumitusta. Nyt on taas kuukausi (ja lyhyt sellainen!) aikaa tiputtaa toiset 2kg. Piakkoin ehkä joutuu enemmän katselemaan tuota ruokavalioasiaa, että tulisi syötyä tarpeeksi, koska helposti jää kalorit liian vajaalle ja sitten ravintoaineiden saanti yksinkertaisesti kärsii.

Eilen oli yövuorosta huolimatta jaksamista tehdä vatsalihastreeni taas kotitreeninä. Kotona treenaaminen on siitä mukavaa, että se muksu voi olla siinä vieressä tekemässä eikä sen tarvitse olla jossain kauempana lapsiparkissa niin kuin salilla.

Total abs challenge! :D

Zumba Flat Abs 15min
Lankku 2 x 60s
Syvät vatsalihakset jumppapallolla todella h i t a a s t i. Tästä liikkeestä tykkään paljon :)

wwww.goprofitnesstraining.com

Perään pinterestin kautta löytämäni harjoitusohjelma vatsalihaksille. Tein näitä liikkeitä kaikkia 30kpl.

Perään vielä kahvakuulan kanssa

• sivutaivutukset 3x30 kummallekin kyljelle
• istumaannousu x 30
• vatsarutistus x 30

Loppuboosteriksi (keskisyke tässä 168) vielä tanssia Lintusen kanssa noin 10min :)
Spotifyista löytyy muuten todella hyviä valmiita albumeita ja soittolistoja treeneihin. Hakusanalla workout löytyy vaikka mitä! Mun lemppari on tällä hetkellä WORKOUT-cardio Filtr Norwaylta.

 

Täytyy sanoa että meikäläisen vatsalihaskunnolla tämä on aivan tappava treeni ja hiki todellakin valuu. Tänään salille treenaamaan sillä toinen puolisko eli mies on palautunut kotiin työmatkalta eikä Lintusen tarvitse mennä enää yöksi päiväkotiin, joten hyvin joudan ennen yövuoroa treenaamaan. Olis kyllä jalkapäivä... apua :D

 

iive