Näytetään tekstit, joissa on tunniste E621. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste E621. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Luomua ja lastenruokaa

Viime yönä selasin taas ylen Areenaa. (Teen minä oikeasti töitäkin, mutta yövuoron "hommien" jälkeen kun jää työksi jäljelle hereillä pysyminen, on Areena hyvä apu kaiken hiljaisuuden keskellä.)

A-talk TV1 6.10.2011 klo 21.05
HYVÄ, PAHA LUOMU
Luomuruoan myynti on noussut huimasti ja ruuan puhtaus puhuttaa ihmisiä. Luonnonmukaisesti ilman keinotekoisia lannoitteita ja torjunta-aineita kasvatettu ruoka on niin haluttua, että kauppiaat joutuvat myymään välillä ei-oota. Tämä näkyy myös suurten kauppaketjujen hyllyillä.
Osa tutkijoista ja viljelijöistä on sitä mieltä, että luomu on silkkaa rahastusta ja huijausta. Vastustajien mielestä luomulla ei pystytä ruokkimaan koko maailman väestöä. Heidän mielestänsä lannoitteita ja torjunta-aineita on käytettävä, ettei iske ruokapula. Samaan aikaan hallitusohjelma nostaa luomun tärkeyttä maatalouspolitiikassa.
Vieraina:
Helsingin yliopiston dosentti Jussi Tammisola sanoo, että luomutuotanto on tutkimaton myrkkyhaara. Tämä on todellista hämäräbisnestä. Luomuväki pelottelee ihmisiä vääristämällä ja liioittelemalla asioita. Nyt koko EU on luomumafian käsissä. Täytyy muistaa, että luonto itsessään on varsinainen myrkkyjen pesä.
Luomuviljelijä Osmo Rauhalan mielestä tehomaataloudella ja kemianteollisuudella on kova lobbaus käynnissä - he mustamaalaavat ja käyvät kierroksilla - ketä pieni luomuviljelijä uhkaa? Luomu on puhdasta ja terveellistä, lisäksi luomuviljely on taloudellisesti tehokasta. Luomutilat säästävät luontoa ja erityisesti vesistöjä.
Luomuilija Hanna Pajala-Assefa ei halua syöttää kolmelle lapsellensa lisäaineita, eikä torjunta-aineilla kasvatettua ruokaa. Luomuruoka on terveellisempää ja maukkaampaa. Ihmiset altistuvat valtaville määrille erilaisia kemikaaleja ja myrkkyjä. Olen havainnut, että luomuruokaa syövillä lapsilla on vähemmän allergioita.
Viljelijä Hannu Vuorikko sano, että sapuskaa ei saada riittämään näilläkään konsteilla kaikille. Luomu on osittain näennäisviljelyä. Ei ole varmaa, tuleeko tuotetta vai ei. Tässä on hurmosta mukana. Itselläni on jäänyt joku pläntti pellosta lannoittamatta vahingossa, niin se on ollut kitukasvuista. (yle.fi/atuubi/atalk)
A-talkin luomukeskustelu oli jotain aivan järkyttävää. Ohjelma oli mielestäni huonosti valmisteltu/hoidettu, keskustelijat eivät saaneet tarpeeksi puheenvuoroaikaa perustellakseen mielipiteitään ja näkemyksiään. Dosentti Jussi Tammisola käyttäytyi provosoivasti ja mielestäni epäasiallisesti ottaen huomioon, että hän nyt kuitenkin on Helsingin yliopiston dosentti.
Muutenkin kärjistetty vastakkainasettelu oli jotenkin kummallinen. Eihän luomun olemassaolo ole sinällään keneltäkään pois, vai onko?

Kiitosta rauhallisesta ja johdonmukaisesta sekä informatiivisestä esiintymisestä saa luomuviljelijä Osmo Rauhala, ilman hänen puuheenvuorojaan olisi koko ohjelman katsominen ollut täysin turhaa. Keskustelijaksi olisin kaivannut Nora Shingleriä tai ehkäpä hänkin olisi ollut liian provosoiva, mene ja tiedä.
Ohjelma on vielä katsottavissa areenalta vielä 5.11.2011 saakka.

Katsoin myös Silminnäkijän ohjelman Lastenruuasta, siis niistä purkkiruuista. Aiemminhan kirjoittelin niistä jo Lisäaineettomaan, mutta koska aihe ei enää meillä ole ajankohtainen niin asia on jäänyt aikalailla taka-alalle.

kuva: mtv3.fi
Oletteko muuten käyneet vaikkapa Prismassa katsomassa kuinka tolkuton määrä niitä purkkeja on? Ja sitten puuroja ja vellejä ja maidonkorvikkeita, jogurtteja ja smoothieita. Suomalaiset lapset syövät näitä purkkeja ja valmisteita järkyttävät määrät. Söisitkö itse säilykkeitä joka päivä jokaiseksi ateriaksi??? Sillä niitä nämä steriloidut ruuat ovat, säilykkeitä.

Neuvolasta ei juurikaan saa opastusta kiinteiden aloittamiseen tai sit mä olen missannut sen totaalisesti. Vauvalle ruuan tekeminen itse on jotenkin mystistä ja sitä pitää selitellä. Lisäksi kaikki kokevat sen hyvin vaikeaksi ja aikaa vieväksi. Myönnän kyllä tyylini "sosetalkoot", joissa keittelin 10 eri sorttia vauvanruokaa itse, olleen aikalailla haastavaa. Mutta se oli haastavaa vain sen yhden päivän kuukaudessa, sillä pakastin ruuat. Ei vaikeaa vai mitä?

Nyt tekisin asiat toisin kun en enää ole aivan ummikko asiassa :D Ehkäpä pitäisin sosetalkoita, mutta harvemmin. Antaisin lapselle sitä samaa ruokaa mitä itsekin syön. Jokaisesta ruuasta kun voi antaa vauvalle/pienelle lapselle jos se on alusta asti itse tehtyä. Siinähän ne ruuat sitten tulisivat samalla ilman sen kummempia vaikeuksia. Tietysti jos ei tee sitä ruokaa itsellekään itse niin asia olisikin toisenlainen...

Mielenkiintoisinta tv-ohjelmassa oli se, että lasten ruokiin saa oikeasti laittaa aika paljon lisäaineita, myös aromivahventeita! Tiedän suurimman osan lisäaineista olevan ihan luonnollisia ja harmittomia, mutta entäpäs sitten rasvahappojen mono- ja diglyseridit?
E471 rasvahappojen mono- ja diglyseridit on synteettinen rasva valmistettuna joko kasvi- tai eläinperäisenä. Synteettisesti valmistettuna E471 on täysin identtinen huolimatta siitä oliko rasvan lähde kasvista, naudasta, siasta tai muusta eläimestä. (lähde: http://www.ekoodi.com)
Ohjelmassa Eviran edustajat eivät mitenkään pitäneet lisäaineita lastenruuissa haitallisina. Tutkija taas ei.
Ruuat ovat myös täynnä halpoja manipuloituja tärkkelyksiä, kasvisöljyjen laadusta eikä raaka-aineiden alkuperästä ei ole minkäänlaista informaatiota.
Itselleni ohjelmassa kaikista kamalinta oli maininta pulveripuuroista, siis niistä jotka vain sekoitetaan kuumaan veteen. EN IKINÄ AJATELLUT mitä ne sisältävät, sillä olihan niistä niin helppoa tehdä pieniä annoksia, mutta kuinka vaikeaa onkaan tavallisen puuron keittäminen? Jälkiviisas?

Muksu banaanipuuron sisällys:
Riisi- ja maissijauho (34 %), herajauhe, banaanihiutale (17 %), rasvaton maitojauhe, kasviöljyseos (kookos, rapsi, palmu, auringonkukka), vitamiinit (C, niasiini, pantoteenihappo, E, A, tiamiini, B6, foolihappo, K, D3, biotiini, B12), kivennäisaineet (kalsium, rauta, sinkki, kupari, jodi), emulgointiaine (soijalesitiini).
Lasten valmisruuat sisältävät keinotekoisia vitamiineja ja mm. maissitärkkelystä. Pulveripuuroihin on voitu lisätä pahimmillaan, jopa 15 erilaista keinotekoista vitamiiniainetta ja manipuloituja hiilihydraatteja ja jopa palmuöljyä.
”Tutkimusjohtaja Mirja Salkinoja-Salonen muistuttaa, että lastenkin
valmisruuista löytyy aineita, jotka vaikuttavat aineenvaihduntaan.
Yksi tällainen on kiinteytykseen eli emulgointiin käytetty
diasyyliglyseroli.
- Se aiheuttaa pankinräjäjäytysilmiön, hän kuvaa tilannetta. Eli
lyhyesti: kun suolistoon tulee runsaasti diasyyliglyserolia, haiman ja
muiden elinten hormoneille tulee väärä viesti, esimerkiksi pitääkö
verenkiertoon pumpata insuliinia vai muuttaa sokeri rasvaksi. Myös
monet muut aineet sotkevat hiilihydraattiaineenvaihduntaa.” (yle.fi)
EU on hyväksynyt yhteensä 315 lisäainetta, joilla elintarviketeollisuus saa muunnella valmisruokaa. Näistä haitallisimpia ovat synteettiset makuaineet, kuten glutamaatit ja aspartaami. Erittäin haitallisiksi luokitellaan myös atso-väriaineet, sakeuttamiseen käytetyt mono- ja deglyseridit, polyfosfaatit sekä eräät aminohapot.
Lemmikkien ja kotieläinten rehussa ei saa esiintyä lainkaan esimerkiksi synteettisiä makeutusaineita. Eläinruuan valmistuksessa ei myöskään sallita atso-värejä, glutamaattia eikä suurinta osaa niitä sakeutusaineita, joita käytetään ihmisten valmisruuissa. 180 ihmisruokaan hyväksyttyä lisäainetta on kielletty koiran- ja kissanruuassa sekä sian- ja kananrehussa. (atuubi)

Atuubin sivuilta löytyi myös Nestlen vastine ohjelmalle, joka kannattaa myös toisaalta käydä lukemassa, vaikka itse en täysin samaa mieltä olekaan.

 Silminnäkijä: Koiranruokaa vauvalle areenassa 4.11.2011 saakka.

lauantai 8. lokakuuta 2011

Lisäaineet lautasellamme

Viime työyön lopun vietin neuloen ja katsomalla yleltä tulleen Prisma"dokumentin" Lisäaineet lautasellamme.
(Hepa tuolla linkissä eli
http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/tasta-puhutaan/kirous-vai-kiitos-liisterissa-lisaaineisiin
on muuten ehkä sulle ruudunluvulla mahdollista luettavaa, riippuu kuinka tulkitsee noita sivulinkkibannereita yms.)

Ohjelma oli mielestäni aika populistinen ja kepeä, mutta niin kai sen täytyy ollakin, että se houkuttelisi myös muitakin katsojia kuin asiasta valmiiksi kiinnostuneita. Itselleni ohjelma ei niinkään tarjonnut kovinkaan paljon uutta informaatiota enkä kokenut ihastuttavia ahaa-elämyksiä niin kuin Petos Lautasella-kirjaa lukiessa.

Lisäksi tietenkin katson ohjelmaa lisäainekriittisten "lasien" lävitse, mutta mieleeni hiipii ajatus... mistä tarkoitusperistä tämän ohjelman tekeminen on lähtenyt, kuka sen on rahoittanut, mitä tämän ohjelman tekemisellä haettiin? Informaatiota, propagandaa, siloittelua, faktaa???? Sillä niin kätevästi esitellään tiettyjä asioita kuten esim. atsovärejä. "Kyllä nyt on paremmin, kun ennen on värjätty sentään lyijyllä, eivätkä hallituksetkaan ole näitä kieltäneet, joten ihan turvallisiahan nämä nyt ovat kun ovat säädeltyjä E-koodiaineita, heh, heh, heh..."


Aluksi ohjelmassa pureuduttiin väriaineiden maailmaan. Juontaja kävi tutustumassa mm. säilykeherneiden valmistukseen. Itse en ole varmaankaan ikinä ostanut säilykeherneitä, joten en tiedä laitetaanko suomalaisiin säilykeherneisiin (onko sellaisia?) väriaineita, mutta ainakin brittiläisiin herneisiin siis laitetaan, jotta ne näyttäisivät samoilta kuin tuoreet herneet. Suomalaista tuskin hetkauttaa värjäämättömien herneiden ulkonäkö sillä olemmehan hernerokka-kansaa, joka tyytyväisenä syö värjäämätöntä hernemössöä.

Brittiläiset testaajat ohjelmassa vääjäämättä arvioivat täysin samat, mutta värjätyt herneet värjäämättömiä paremman makuisiksi ja laatuisiksi. Omasta mielestäni olisi täysin absurdia syödä kirkkaan vihreitä kypsiä (säilyke)herneitä tai ruohonvihreää hernekeittoa!
Mutta tästä päästään kuitenkin siihen, kuinka ruuan ulkonäkö on varsin suuressa asemassa kokonaisuuteen nähden. Näkemättä voimme syödä nautinnolla vaikka minkälaista mössöä, mutta näkiessämme sen, emme suostuisi syömään sitä tai kokisimme sen pahanmakuiseksi, ihan vain ulkonäön tähden. Näin myös ohjelman toisessa testissä vietiin viininmaistajille punaviinin väriseksi värjättyä valkoviiniä maisteltavaksi. Kukaan ei kyseenalaistanut viiniä vaikka moni kummeksuikin sitä, mutta koska viini oli punaista oli sen pakko olla punaviiniä!

Tästä ohjelma oivallisesti siirtyikin karmiininpunaisen värin valmistukseen, joka niin ihanasti valmistetaan kaktuksissa elävistä Kokenillikirvanaaraista (niiden verestä). Kirvat kerätään, kuivataan, murskataan, käsitellään ja kas näin syntyy elintarvikeväri. Maittavaa eikö? No mieluiten itse syön kyllä noita kirvoja kuin synteettisiä väriaineita joita valmistetaan mm. hiilestä (entisaikaan) ja raakaöljystä. Synteettisiä väriaineita tarvitaan siksi, että teollisuus pystyisi tuottamaan aina ja iänkaikkisesti täysin tasalaatuista tuotantoa. Tosin entisiin keinotekoisiin väriaineisiin verrattuna kuulostavat hiili ja raakaöljy jo hieman paremmilta vai maistuisiko lyijyllä päällystetty karamelli? Ihanan kirkkaanpunainen kylläkin, mutta tappava.

Väriaineista todetaan
Aineita testataan kunnes saadaan varmuus niiden turvallisuudesta. Kun ei ollut säädöksiä tekivät jotkut mitä vain myydäkseen tuotteita. Värikkäiden ruokien syömisellä saattoi joskus olla kova hinta ennen E-koodilla varustettujen hyväksyttyjen lisäaineiden aikaa.
Sekä
Eräiden E-väriaineiden turvallisuus onkin kyseenalaistettu. Tuoreessa (?) tutkimuksessa havaittiin yhteys kuuden keinotekoisen väriaineen ja lasten ylivilkkauden välillä. Haitallisimpana atsovärinä pidetään keltaista tartrasiinia eli E 102. Tutkimustulokset eivät riittäneet viranomaisille värien kieltämiseen mutta teollisuus vähentää värien käyttöä vastauksena ihmisten huoleen.  Kuinka näppärästi siloiteltua!!!(kirj.huom.)
Atsovärit olivat suomessakin kiellettyjä jo 70-luvulta alkaen, mutta EU:n myötä ne jouduttiin taas sallimaan.

Väreistä ohjelma siirtyi E-koodien raskaaseen sarjaan eli aromivahventeisiin. Lähinnä keskityttiin natriumglutamaatin "pelkäämiseen" ja ravintolatestin jälkeen todettiin, että natriumglutamaatti tekee yksinkertaisesti ruuasta paljon maistuvampaa. Natriumglutamaattiherkkyys taasen lytättiin yleisellä glutamaattiherkkyydellä. Ravinto kun sisältää luontaista glutamaattia myös ja toisessa ravintolatestissä syötettiin luontaista glutamaattia sisältäviä aineksia natriumglutamaattiherkille. Lähes kaikki saivat oireita niin kiinalaisessa kuin italialaisessa syötyään, joten ehkäpä kaikki ei ole pelkän natriumglutamaatin syytä? Ja taas näppärästi siloitellaan.(kirj.huom.)


Itse lukeudun niihin henkilöihin, jotka ovat herkkiä glutamaatille. Niin natriumglutamaatille kuin muillekin. Glutamaatin määrästä riippuu kuinka paljon oireita tulee. Ruuassa luontaisesti olevasta glutamaatista oireita tulee vähän tai ei ollenkaan, lisätystä lähestulkoon aina jonkintasoisia.

Lopuksi esiteltiin kepeästi aromeita ja niiden valmistusta. Aromeilla voi vaikkapa muuttaa ruusukaalit herkuiksi vihanneksia inhoaville lapsille! Tarpeeksi vain aromeja ja väriaineita niin kyllä vaan ruusukaalikin uppoaa hyvin ;D Maistuisiko mangon tai persikan makuinen ruusukaali??? Kas kylläpä on kätevää!

Maanantaina onkin vuorossa ainakin ruuan säilömiseen liittyvät aineet, mielenkiinnolla odotan...

edit. Hepa olikin muuten kivasti koonnut luomu/lisäaine tv-ohjelmia omaan blogikirjoitukseensa. Ovat siis sellaisia, että näkyvät areenassa vielä.  Kantsii käydä tsekkaamassa!

lauantai 18. kesäkuuta 2011

Hyvä olo?

Voiko hyvä olo olla näin pienestä kiinni?
Kysyy yksi pieni ihminen!

Eilen oli loistavan ihana olo, niin kuin tässä nyt on ollutkin jo jonkin aikaa. Elimistö toimii, ruokahalut ovat mallillaan ja niin edelleen.
Mutta mitä tapahtui tänään?

Ruokana ihanaa papu-broileri-kasviswokkia ja kummallista kyllä niin sen jälkeen tuli ällöttävä olo.
Tiedättekö sitä janottavaa oloa mikä tulee halvassa kiinalaisessa syömisen jälkeen, sitä oloa ja janoa, mitä mikään juomisen määrä tai laatu tunnu ei tunnu poistavan? Vatsakin turpoaa enemmän ja enemmän ja enemmän ja enemmän. Hirveää!

Päivälliseksi oli grillikasviksia ja possua (oltiin kyläilemässä, joten ruokiin ei voinut vaikuttaa). Senkös jälkeen olo paheni vielä entisestään.
Nyt jano on aivan hillitön ja olo törkeän turvonnut.

Mitä yhteistä siis on tämän päivän syömisissä?

Findus välimeren ratatoulle vihannekset:
Ainekset:
Tomaatti, grillattu kesäkurpitsa (kesäkurpitsa, kasviöljy), paistettu munakoiso (munakoiso, kasviöljy), paistettu sipuli (sipuli, kasviöljy), punainen ja vihreä paprika, tomaattisose, sipuli, oliiviöljy, muunnettu tärkkelys, valkosipuli, suola, sokeri, fariinisokeri, hiivauute, rypälesokeri, kasvisuute (porkkana, purjosipuli, persilja), mausteuute, kasviöljy ja sipulijauhe.
Suolapitoisuus 0,4%.

Hk Rypsiporsas Kasslerpihvi, liekki
Ainekset:
suomalainen rypsiporsaanliha (80 %), vesi, rypsiöljy, sokeri, mausteet (mustapippuri, cayenne, paprika, neilikka, tomaatti, valkosipuli, sipuli, korianteri), suola (1,0 %), hiivauute, stabilointiaineet (karrageeni, E450, E451), aromit (mm. sitruuna, sinapinsiemen, chili), elintarvikeväri (E150c), happamuudensäätöaineet (E331, sitruunahappo, E262), maltodekstriini (maissi), muunnettu perunatärkkelys, hapettumisenestoaineet (askorbiinihappo, E315), sakeuttamisaineet (guarkumi, ksantaanikumi), säilöntäaineet (kaliumsorbaatti, E211).

Samoja oireita sain myös tästä
Rainbow Ruokaisat pannukasvikset
Ainesosat: 
herne, maissi, romanopapu, soijapapu, auringonkukansiemen, kidneypapu, pellavansiemen, auringonkukkaöljy, mausteseos (suola, dekstroosi, maltodekstriini, sokeri, hiivauute, persilja, sipuli, valkosipuli, muskotti, musta- ja valkopippuri, paprika, yrtti- ja kasvisuute). Suolapitoisuus 0,5 %.
Mitä siis on tämä hiivauute?
Hiivauute on yleisnimitys erilaisille muunnelluille hiivatuotteille, joita käytetään elintarvikkeiden lisäaineina tai ravintoaineina bakteeriviljelmissä. Niitä käytetään usein arominvahventeina ja saamaan aikaan umaminmakua.
Hiivauute sisältää usein luontaisesti glutamiinihappoa. Nesteenä oleva hiivauute voidaan kuivata massaksi tai kuivaksi jauheeksi. Hiivauutteen glutamiinihappoa on vain joissakin hiivoissa, yleensä siinä, jota käytetään leivonnassa. Hiivauutteen glutamiinihappo syntyy käymisessä. (wikipedia)
Hiivauutteesta olikin aika vaikea löytää tietoa, mutta aikapa pian selväksi kävi se, että hiivauute taitaa olla "nykyajan Natriumglutamaatti E621"!
Hiivauute on natriumglutamaatin — eli E621n — esiaste. Ainetta käytetään monissa kasvisruuissa korvaamaan E621:ta, koska se on hyvin glutamaattipitoinen ja täten melkein yhtä maukas. Hiivauute kuuluu siis muiden arominvahventeiden perheeseen. (HaLo-Pieni aikuinen)
Ei tämä nyt mulle ollut ihan uusi uutinen, mutta en ole kuitenkaan pitänyt tätä niin pahana kuin natriumglutamaattia. Tämmöistä oloa en kyllä itselleni toivo, joten nyt siis yksi välteltävä asia lisää.
Elintarviketeollisuus vedättää kuluttajia ostamaan tuotteita "ilman E621"-sloganeilla, kun samalla kyseinen aine korvataan muilla vastaavilla arominvahventeilla. Verenpaine nousee lisää, kun samaiset sloganit koristavat luomutuotteiden paketteja. (HaLo-Pieni aikuinen)
Järkytyksekseni huomasin, että myös jotkut teolliset lasten ruuat sisältävät hiivauutetta! Kts. täältä!!!
Hiivauutetta käytetään joidenkin lastenruokien valmistusaineena pieniä määriä mausteena syventämään raaka-aineiden makua. Hiivauute ei ole lisäaine, vaan lastenruoan raaka-aine. Arominvahventeet ovat lisäaineita, joita ei käytetä Muksu-lastenruoissa. Pyrimme Muksu-lastenruokia kehittäessämme käyttämään monipuolisesti ja runsaasti kasviksia tarjotaksemme lapsille maukkaita makuelämyksiä jo pienestä pitäen.
Kuitenkin!
Olin erään toisen valmistajan tuotteeseen liittyen samasta asiasta yhteydessä kunnan elintarvikevalvontaan, ja he siirsivät asian elintarviketurvallisuusvirastolle. Vastaus kuului:

"jos tuote sisältää hiivauutetta, niin sitä ei saa markkinoida lisäaineettomana tai merkinnällä "ei lisättyä glutamaattia", sillä hiivauutteen tiedetään sisältävän glutamaattia vaikkakin luontaisesta lähteestä".
Lainaukset ovat netin keskustelupalstalta, johon linkki siis ylempänä.

En voi kyllä oikeasti käsittää enää!

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Ostoksia

Eilen käytiin vähän kaupungilla pyörimässä ostoksilla ja kun kerran keskustaan sain aikaiseksi mennä niin vierailin Punnitse ja Säästä-kaupassa ja Ekolossa.
Nyt kun ainesosaluettelo-silmä on jo hieman kehittynyt niin dääämmm... P&S:n maustetuissa pähkinöissä oli E621:stä ;P Epistä sanon minä! Onneksi siellä on kuitenkin muita hyviä vaihtoehtoja joten ostamista löytyy (ja luomua). Päädyin kuitenkin naapurissa sijaitsevaan Ekoloon, jossa en ollut aiemmin käynytkään. Ensimmäiseksi tuli vastaan se tuoksu, joka musta oli ihana ja Äiteestä ei niin ihana :) Mie oisin kyllä voinut viettää siellä aikaani vieläkin pidempään, mutta pika tsekkauksellakin sain aikaiseksi ihan kivoja ostoksia.



Tänään kotiutui myös Ikeasta salaattilinko (ja alla oleva kettukangas ompeluksia varten) ja vaikka vielä vuosi sitten nauroin tälle hökötykselle, niin nykyään se on kyllä tuikitarpeellinen väline rucolan, vuonankaalin ja pinaattien kuivaamiseen, sillä ne kun on pakko huuhdella ja eihän vetistä salaattia syö kukaan!

 Ekolon pähkinälaareista meille lähti kasa para-, cashew-, hassel- ja saksanpähkinöitä, sekä kuorimattomia manteleita. Kaikki oli luomua (vaikka mulle kyllä olis kelvannut ei-luomukin).

Pähkinät on menossa mysliin, jugurttiin, salaattien päälle jne.


Ekolon laareista löytyi myös omena"sipsejä" eli ihanan ohuita kuivattuja omenarenkaita ilman sokeria.
Kuvassa etummaisena on kuivattuja puolukoita, joissa on raakasokeria(?) joukossa.

Nää on molemmat niin kuin NIIN hyviä!

Näitä ajattelin laitella myslin joukkoon.






Ja lopuksi perjantaiset karkkipäivä-ostokset ja kyllä, kyllä ne tosiaan on olleet avaamattomana kaapissa jo yhden (!) päivän! Puolitoista jäljellä, sillä karkkipäivä alkaa perjantaina työpäivän jälkeen. Ja huom, karkkipäivä ei mässy/herkku tms. vedä napa aivan täyteen päivä. Eli ollaan tiellä kohti kohtuutta. Äiteen vierailu toi omat kiusauksensa, sillä jääkaappiin muutti asumaan useampikin pullo Pepsi Maxia (ja en voi sanoa ettei mieli tekisi vaikka kuinka on lisäainesotkua) ja lisäksi talouteen ilmestyi suklaakeksejä. Mutta en juonut enkä syönyt. Hyvä Minä!


Tarkoitus ei ole kyllä syödä näitä molempia yhtenä päivänä vaan säästää näistä myös ensi viikoksi. Toivotaan nyt että nämä on hyviä. Ainakin paketit on ihanan houkuttelevan näköisiä.

Tänään pääsin salille treenaamaan kun Äitee katsoi PikkuNeitiä (Siippa oli työmatkalla) ja olokin on suht tervehtynyt. Antibioottikuuri on loppunut ja astmalääkkeet taas kaapissa.
Salilla tein yläkroppa + kevyet vatsa ja selkä treenit. Lisäksi 5km AMT:llä ja pyörällä. Huomenna olis spinning tiedossa eli taattua tykitystä!

Huomenna ajattelin myös mennä vaa'alle tutkimaan toiko yövuorot turvotuksia. Vähän etukäteen ajattelin kurkkia vaikka perjantai onkin se varsinainen punnituspäivä.

Ai ja Äiteelle terveisiä, että unohdit ne keksit tänne... no nyt keksipurkissa on kasa märkiä kahvinpuruja :D On varmaan hyviä keksejä :)

ps. ja lisäaineettomasta elämästä kiinnostuneille niin ei tosiaankaan ole pakko lähteä mihinkään ekokauppoihin ostoksille vaan hyvästä marketistakin löytää vaikka mitä ihanaa. Mä nyt halusin taas kokeilla vähän uusia juttuja!

Nyt venyttelemään ja katsomaan C.S.I:tä!
Ja jos venyttely on unohtunut treenien jälkeen niin katsoppas alta hyvät venyttelyohjelinkit!


perjantai 18. maaliskuuta 2011

Perjantai 13

No joo, ei nyt kalenterin mukaan mutta kuitenkin :skilletgirl:
Saunotuspäivä from hell, S sekoili Pikkuneidin päiväkotihakujen kanssa (niin minähän aivan varmasti haluan lennossa lähteä kaupungille kun olen töissä viettänyt 8h iloisesti, riisuen, pesien, saunassa istuen, nostaen, pukien ja nimeltä mainitsemattomia eritteitä käsitellen!!! ja sitäpaitsi herännyt jo ennen kuutta), päiväkodilla vedin turvalleni maahan kun sotkeuduin kiireessä kenkiini (siis uskomatonta!!!), eräs lappu piti palauttaa ja arvatkaa muistettiinko!?! Ja kaiken kruunasi tilipäivän mega-ostosreissu läheiseen hypermarkettiin kitisevän (mitä ei tosiaankaan normaalisti kaupassa edes tee) lapsen kanssa :skilletgirl:

Kauppareissu olikin kuitenkin mitä mielenkiintoisin :) Kaikkea syynättiin tarkasti ja kun piti vielä miettiä mitä kaikkea tuote sisältää sekä mitä se maksaa, niin.... Kaikki muut osastot sujuivat hyvin paitsi leikkeleet ja kinkkusuikaleet. Molemmista löytyi lisäaineettomia tuotteita, mutta mihin hintaan!!! Voisipa sanoa, että hinta oli jopa reilusti tuplat verrokkituotteeseen verrattuna. Jäi siis ostamatta ja olemme sitten toistaiseksi ilman leikkelettä ja kinkkua. Ne eivät kyllä edes ole tarpeellisia. Onneksi ostostelu helpottuu kun rupeaa tietämään mitä ei kannata ainakaan ostaa.

Uudet mysliainekset lähti myös mukaan, samoin aineet omatekoiseen salaatinkastikkeeseen ja tehohypersuperkuitusiemenviljahässäkkä-leipään. Huomenna voisikin olla kokkauspäivä kun on vapaata (tai sitten mä vaan löhöän persus homeessa tässä koneella...).

Ostoskärryyn pujahti myös Brunneby:n ihanaa lisäaineetonta mehua FunLightin tilalle ja Tuore Ananas (sillä kipuraja hinnassa oli alittunut, yli 2e/kg on liikaa, nyt vain 1,89!)

ja niinpä mä häivyn nyt tekemään lisäaineetonta päärynälimsaa siitä mehusta ja syömään ananasta :lipsrsealed: 
ja koitan kovasti unohtaa sen ketutuksen mitä vaaka näytti tänään sairastelusyöpöttelyjen johdosta ;(

perjantai 4. maaliskuuta 2011

Syö itsellesi parempi elämä!

Tänään tuli tämmöistä katseltua eli Voimala YLE tv2:sella.
4.3. klo 22.00
Syö itsellesi parempi elämä!
Tietokoneen viereen naposteltavaksi goji-kaakao-cashew-mix ja jääkaappiin raakasuklaata ja kahvin sekaan pakurikääpäjauhetta. Ja aivan käsittämätöntä super-ruokaa on männyn siitepöly, sanoo ravintovalmentaja
Jaakko Halmetoja. Olli Posti pitää suosittua Viidakkomies-blogia. Posti sanoo, että hän selätti ruokavalion muutoksella astman ja MS-taudin. Olli Posti teki totaalisen ruokaremontin, johon kuuluu mm. sesam-hamppumaito ja luomuhunaja. Postille pahan akselia edustavat valkosokeri, valkovehnä ja prosessoidut maitotuotteet. Tänään Posti kantaa itselleen ja ystävilleen litroittain puhdasta lähdevettä, sillä hänen mielestään ravintoakin tärkeämpää on elvyttävä ja puhdistava lähdevesi. Tiedetoimittaja Jani Kaaron teos Terveenä 100-vuotiaaksi (Avain 2010) kokoaa kiinnostavasti tutkimustietoa siitä, mitä ikääntyminen on. Onko kysymyksessä elimistön kuluminen vai geeneihin valmiiksi ohjelmoitu prosessi? Kaaro selvittää sitä noidankehää, mistä monet ortorektikot yrittävät pinnistellä irti. Ravinnon ja unirytmin muutos sekä stressi ovat laukaisseet geeniperimästä esiin globaalin alttiuden 2-tyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin ja masennukseen. Tutkija Anne Puuronen on väitöskirjassaan Rasvan Tyttäret (2004) kyseenalaistanut nyky-yhteiskunnan terveyseetosta. Puurosen mukaan nykyihminen tahtoo syödä eettiseltä kooditukseltaan ”oikein”, sillä ruoka on minuuden rakennustapa. Ravitsemusterapeutti Annukka Ruska tapaa päivittäin työssään syömishäiriöisiä. Voiko terveyden tavoittelu johtaa hallitsemattomaan ruokasuhteeseen, jossa hyvä tarkoitus muuttuu pakkomielteeksi? (http://ohjelmat.yle.fi/voimala)

Olipas aika mielenkiintoista kuunneltavaa tää keskustelu. Kaikilla oli tosi hyviä pointteja, jotkut hommat meni ihan yli hilseen, mutta oikeasti mietittävää tuli taas.
Se on aivan totta, että todella monen koko ajatusmaailma, moraali ym. näkyy siellä ruokalautasella tai jääkaapissa. Mitä me ostamme kaupasta, laitamme lautasellemme ja suuhumme. Tuttuakin tutumpi slogan Olet sitä mitä syöt - Nii'in taidan olla, muutenkin kuin fyysisesti, sillä syömämme ruoka ei pelkästään vaikuta meidän elimistöömme vaan koko yhteiskuntaan. Tekemillämme valinnoilla (tietoisilla tai tiedostamattomilla) me päätämme minkälaista tuotantomallia suosimme, minkälaiset sen vaikutukset ovat omaan terveyteemme ja kuormitammeko me vaikkapa omalla terveydentilallamme yhteiskuntaa. Ja tässä oli vain kaksi pointtia, roppakaupalla lisääkin löytyisi.

Jani Kaaro esitteli termin kalorimyrkytys ja sitäpä kai minäkin olen tehnyt kun olen työntänyt suustani alas ylikalorista moskaa, jossa ei ole hivenaineita, mitään antidioksidantteja, vitamiineja, ei mitään (ainakaan niin kuin olisi hyvä).
Innostuneet pojat Olli-viidakkomies ja Jaakko esittivät kyllä monia hyviä teorioita mitä kaikkea ruuallemme onkaan tehty ja kuinka se meihin vaikuttaa. Varsinkin Ollin karkkivertaus oli mielestäni oikein osuva. (Eli koska karkit on keinotekoisia ja täynnä kaikkea mitä emme oikeasti tarvitse, mutta eivät sisällä mitään elimistön ravintoaineita, niin kroppamme ei osaa sanoa syömiselle stop vaikka pitäisi. Toisin kuin joku luonnontuote esim. marja/pähkinä niin siitä kroppa osaa sanoa, että nyt riittää, olet syönyt tarpeeksi. Tai näin ainakin asian ymmärsin.)

Tän Jaakko Halmetojan jutut kuulosti vakuuttaville ja mielenkiintoisille. Vielä en hänen "nimeensä vanno" tai ole samaa mieltä, ensin pitää tutkia tarkemmin. Kuitenkin esim. tämä lainaus hänen blogistaan kuulostaa NIIN järkevälle!

Meillä on puutos kasvilääkkeistä ja kokonaisten ruokien sisältämistä ravinteista – ei lisäravinne- tai lääkepillereistä.
Meillä on puutos auringonvalosta – ei D-vitamiinista.
Meillä on puutos raikkaasta ulkoilmasta – ei toimistohuoneen heikkolaatuista ilmaa parantavista ionisaattoreista ja otsonisaattoreista.
Meillä on puutos luonnollisesta liikunnasta ja maayhteydestä – ei kuntosalikorteista ja maadoitusmatoista.
Meillä on puutos luonnossa virtaavasta, puhtaasta lähdevedestä – ei kuudennen ulottuvuuden alkaalisuutta luovasta-magneettivorteksi-2012-käänteisosmoosispiraali-tislaus-vedenpuhdistimesta.
Meillä on puutos luontoyhteydestä – ei huoneemme nurkkia elävöittävistä kukkakaupan muovisista tekokasveista. (http://www.jaakkohalmetoja.com/)
Ruoka ja terveys on kyllä nyt tapetilla varmaan enemmän kuin ikinä. Emme enää luota siihen mitä ruokateollisuus meille tarjoaa syötäväksi, emme luota enää ruokaan.

torstai 3. maaliskuuta 2011

Food, food, food eli se mikä on aina mielessä...

Viime päivinä olen kovasti miettinyt sitä mitä tungen suustani alas, eli sitä mitä ruuaksi kutsutaan. Ja nyt on sitten tutkailtu ja laskettu ja zoomailtu, että kuinka meidän ruokajutskia voisi parantaa niin ettei se kuitenkaan kamalasti kauppalaskussa näkysi...

Ja kyllä, nyt minäkin lähden "sotaan" marinaadeja ja lisäaineita vastaan :P 

HeVi puolella meidän täytyy valitettavasti edelleen ostaa niitä espanjalaisia vihanneksia eikä suomalaista luomua, mutta kaikkea ei voi aina saada, valitettavasti. Käytiin tekemässä kauppareissu ja mukaan tarttui kasa mausteita, sillä mä olen ollut juuri sellainen tyyppi joka käyttää grillausmaustetta, jauhelihamaustetta ja ja ja.... no mitähän tuollaiset mausteseokset (ja mahdollisimman halvat vieläpä) sitten sisältää? No nehän sisältävät niiden mausteiden lisäksi myös sitä suolaa (jopa 49%!!!) ja natriumglutamaattia (E621). Rupesin nimittäin miettimään, että miksi ihmeessä mä maksan suolasta ja huonosta laadusta vain sen takia, että saan valmiin maustesekoituksen? Kun osaanhan mä nyt maustaa ruokia ihan itsekin ihan puhtailla mausteilla. Maustehyllyä täydentämään hankittiin sitten nyt aluksi cayennepippuria, sinapinsiemeniä, sipulijauhetta, inkiväärijauhetta ja paprikajauhetta. Melkein kaikkea muuta tuntuikin jo kaapissa olevan.

Lisäksi kärryyn pääsi viinietikkaa (aion kokeilla itse salaatinkastikkeen valmistamista kun valmiit kastikkeet maksaa n.2e/plo!) ja mysliaineksia eli kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä. Myslit kun tuppaa olemaan aika kalliita ja monet on aika sokeroitujakin niin päätin tehdä itse mysliä. Sen tekeminen olikin tosi helppoa ja kivaa!

Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla!

Eli mitään muuta ei tarvittu kuin paahtaa uunissa nuo hiutaleet & leseet ja sen jälkeen lisätä haluamansa "mausteet" joukkoon. Täähän on siis ihan mahtavaa kun voit tehdä juuri sen makuisia myslejä kuin haluat eikä rupea tökkimään ihan heti. Punnitse&Säästä kaupasta pitää vielä joskus käydä ostamassa noita kuivattuja marjoja lisää. Sitä en tiedä kuinka paljon noissa sitten loppujen lopuksi säästää jos niihin tunkee kaikkia ihania herkkuja, mutta ainakin tietää mitä siinä tarkalleen on.

Lihoja ei nyt tällä kertaa ostettu kun niitä on pakastimessa kilokaupalla. Mä kun olen semmoinen tyyppi, joka hamstraa kaikki liha-alet ja tarjoukset. Useimmiten tulee ostettua juuri niitä marinoituja kun ne on muka halvempia. Tänään kuitenkin käytiin lihahyllyllä sen verran, että laskettiin vähän totuuksia.
Atrian pehmeän pippuriset broilerisuikaleet maksaa 3,30e/400g, saman valmistajan marinoimattomat broilerisuikaleet maksaa 3,30/300g. Kuitenkin tuosta marinoidusta itse lihaa on 70% eli 280grammaa eli samalla rahalla saat itseasiassa sitä broileria vähemmän marinoituna kuin marinoimattomana!!! Ja siis kuinka kamalan vaikeaa tuo broilerin maustaminen onkaan ;D (mä itseasiassa inhoan niitä marinaadeja ja monesti mä pesenkin ne jopa pois!) No eipä tästä lähtien enää meille noita marinoituja siis osteta!