Lihavuusepidemian syntipukit

Katselin eilen yleltä Prisma dokkarin Lihavuusepidemian syntipukit-dokkarisarjan ensimmäisen osan. Tää on vielä areenassa katsottavana viisi päivää eli hyvin kerkeää katsomaan jos et ole nähnyt. Lisäksi tämä tulee tv:stä uusintana lauantaina 25.1 klo 15.50 Ja todellakin suosittelen katsomaan. Seuraava jakso tulee ensi maanantaina ja on jo laitettu boksille nauhoitukseen.

Ensimmäinen osa käsitteli tärkkelysmakeuttajia (erityisesti maissisiirappia, sillä se vissiin USAssa on suosituin näistä) ja sen vaikutusta terveyteen. Nämä tärkkelysmakeuttajat ovat nimittäin vielä vaarallisempaa ja halvempaa kuin perinteinen sokeri. Halvan hinnan vuoksi niitä nykyään käytetäänkin isoissa määrissä erilaisia ruokatuotteita. Jakso käsitteli ja käsittelee myös tulevissa jaksoissa, yhteiskunnallisten päätösten vaikutusta ihmisten terveyteen lihavuuden merkeissä. Aikamoista politikointia sanon minä!

- Fruktoosi vaikuttaa aineenvaihduntaan aivan eri tavalla kuin glukoosi. Fruktoosi lisää rasvahappojen uudismuodostusta maksassa. Se vaikuttaa myös moniin muihin aineenvaihduntareitteihin haitallisesti!

Omista kaapeista tuota fruktoosi-glukoosisiirappia löytyi vain Naturally High proteiinipatukasta, enpä siis osta näitäkään enää... eräästä toisesta jääkaapista sitä löytyi mm. salaatinkastikkeesta ja ketsupista. Sokeriahan tietysti löytyy pieniä määriä myös meidän kaapistamme.
Hyvä artikkeli löytyi muuten yleltä tästä fruktoosista: Lisättyä fruktoosia on vaikea välttää.
Ja hedelmistä suoraan saatava luonnollinen fruktoosi on sitten eri asia kuin tuo lisätty fruktoosi, onneksi :)

Kakkososa käsittelee isompia annoskokoja, joita meitä houkutellaan ostamaan ja syömään mainonnan ja markkinoinnin keinoin. Nykyajan ihminen saa jatkuvasti syömisärsykkeitä ympäristöstä! Mainokset radiossa, tv:ssä, ulkona jne... aktivoivat koko ajan syömishimoa. Tulee telkkarista siis YLE tv 1 maanantaisin klo 19!

iive

ps. omat syömiset onneksi sujuu hyvin edelleen. En syönyt eilen palaverissa laskiaspullaa vaikka se oli mua varten ostettu. Ei tehnyt edes mieli sitä sokerimössöä. Ja kaloreitakin reilusti yli 300, koosta, hillosta ja kermavaahdon määrästä päätellen.
Nii ja eilen kävin juoksemassa pari kilsaa eikä ole jalka kipeä, vielä ainakaan...

Jalkateräjumppaa

Kuten ammoisina aikoina selkäni kanssa, lääkärit määräsivät vain särkylääkekuureja, joitakin venyttelyohjeita ja lihasrelaksanttitabletteja. Eihän se selkä siitä mihinkään parantunut kunnes tapasin fysioterapeutin, joka oikeasti katsoi mikä selässäni on vikana ja mitä sille pitäisi tehdä. Ikinä minulla ei ole ollut yhtä kivutonta selkää kuin nykyään!

Jalkateränikin ovat valitettavasti vihoitelleet aika ajoin erityisesti raskauden jälkeen. Raskaus ja ylipaino aiheuttivat sen, että jalkani ylipronatoivat eli

Pronaatiossa (oikealla) nilkka kallistuu sisäänpäin ja supinaatiossa (vasemmalla) ulospäin. Normaalisti nilkka on pystysuorassa (keskellä). (Kuvan ja tekstin lähde: Terveyskirjasto)

Ylipronaatio venyttää jalkaterän sekä säären ja pohkeen alueen pehmytkudoksia; nivelsiteitä, jänteitä ja lihaksia. Pitkään jatkuessaan se voi johtaa jalkaterän luisen rakenteen muutoksiin. Koska alaraajojen linjaus muuttuu, liiketjun vaikutukset jatkuvat polviin, lonkkiin ja selkärankaan (ks. «Alaraajojen linjaus»3). Pihtipolvet voivat olla ylipronaation aiheuttaja tai sen seuraus. Linjausmuutos ja jalkaterät ulospäin kävely johtavat vaivaisenluun kehittymiseen, päkiän levenemiseen ja jalkapohjan jännekalvon (plantaarifaskia) kiputiloihin.
Pehmytkudosten venyminen ja nivelten muuttunut kuormitus aiheuttavat liikkumisen aikana väsymistä ja kipuja. Kävely hidastuu ja muuttuu kömpelöksi. Kengät painuvat linttaan sisäänpäin ja kuluvat nopeasti. (Lainaus: Terveyskirjasto - Ylipronaatio syy vai seuraus)

Tätä vaivaani on hoidettu käytännössä taas särkylääkekuurein, pohjallisten avulla ja kärsimällä. Kukaan ei koskaan ole sanonut minulle, että tälle voisi tehdä jotain ihan itse. Vaikka niin kuin jumpata. On vaan tuumailtu ettei kaikkia ole tarkoitettu juoksemaan jne.

Nyt itse tilanteeseen tuskastuneena tongin Terveyskirjaston ihmeellistä maailmaa ja ryhdyn koostamaan itselleni jalkateräjumppaa! Ohjeita erilaisiin jalkaterän jumppaohjeisiin löytyy mm. Säären lihasten harjoitteita- ja  Jalkaterän perusharjotteita-artikkeleista sekä mainiosta Rouva kuulasen blogista ja lisäksi hyvät ohjeet löytyvät myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin potilasohjeesta, joka on kivasti laitettu nettiin :)

Joten eikun jumppaamaan!

iive

ps. katsoin eilen uusimman Kaappaus keittiössä jakson. Ajattelin ensin, että voi ei kun näin mitä perhe söi eli ei koskaan kasviksia ja mitkä asenteet olivat. Mutta jakso olikin mainio! Oli mieletöntä katsoa kuinka porukka oikeasti innostui kasviksista ja kuinka iso mies pystyi kasvamaan ja muuttamaan mielipiteitään. Se oli oikeasti hatunnoston arvoinen suositus!

Nuo Kaappaus keittiössä jaksot ovat muutenkin innostaneet paljon keittiön saralla ja omia viljelyitä suunnitellessa. Suosittelen ehdottomasti! Ja pelkällä ruokavaliolla voi muuten tiputtaa sen 10kg vuodessa jos sen tekee oikein, sori vaan. Tehty on!

Ja kohta alkaa taas Biggest Loser <3 Ohjelma jota voin aina kritisoida ja haukkua, mutta joka on niiiiiin inspiroiva silti.

Rakas minusta on tullut pullukka

No joo, on tullut katsottua nyt nuo ohjelman kaikki jaksot netistä ja en voi kuin suuresti ihmetellä koko sarjaa ja sen ideaa. Toisaalta olishan se ollut kiva saada 10 000 euroa +15kg:n tiputtamisesta. Harmi vain kun siitä ei kukaan maksa mitään kun tuon määrän ja reilusti ylikin tiputtaa monen vuoden aikana. Ja rahaakin siihen palaa treenikamppeiden ja salimaksujen muodossa, ruuasta puhumattakaan.

Ärsytti aivan suunnattomasti ohjelmassa ollut sponsorointi Konjakkeineen ja herkkukaappeineen. Oikeasti onko teillä tuollaisia ylitsepursuavia herkkukaappeja? Ei minulla ainakaan koskaan ollut ts. ei päässyt kertymään kun söin makeat jo pois. Ihmettelin myös karppaus-linjaa ja ruokaohjeita, joita ei nyt kovinkaan paljoa katsojille valaistu. Esittelyssä puhuttiin ettei maitotuotteita käytettäisi, kuitenkin rahkaa siellä jossain jaksossa siltikin syötiin? Ihmettelin myös sitä miksi ihmeessä ruokaöljyä ei saisi käytää?

Ajattelen tätä nyt sellaisen henkilön kannalta, joka katsoo tätä ohjelmaa televisiosta ja hän on yhtälailla ylipainoinen kun ohjelmaan osallistujat, ahmimiskierteessä ja rapakunnossa, sekä ilman todellista tietämystä laihduttamisesta ja kuntoilusta (hei sehän oon minä kolme vuotta sitten!). Millaista mallia terveellisiin elämäntapoihin hän saa tästä ohjelmasta?

On outoa, että katsojille näytetään kaksi viikkoa huonoa treenaamista ja syömistä, joista syntyy jopa vammoja! Sen jälkeen valmentaja tule suoraan sanottuna v***lemaan kun ei se kotivalmentaja (joka on ihan tavallinen henkilö) osaakkaan näitä PT:n hommia täydellisesti. Loppua kohden vähän "parannetaan" (tai sitten ei) aivan kahjoilla liikunta ja ruoka-ohjeilla. Viimeiseksi pullukka pistetään hienon näköiseen hotelliin treenaamaan YKSIN!

Mitä ihmettä?

Sitten ollaan lähes yksinään ja päin hemmettiä laihdutettu 7vkossa se +15kg jee ja kaikki hurraa!

Seikka mitä en myöskään ymmärrä on se miksi tv-ohjelmaan leikataan vain kaikki vininä ja väninä-pätkät? Ei minua ainakaan henkilökohtaisesti yhtään tippaa motivoi katsella jonkun vinkumista tuntitolkulla! Miksi ihmeessä ohjelmaa katsova ylipainoinen lähtisi nyt heti samantien sinne lenkille tällaisen ohjelman jälkeen kun kaikki näytetään niin tuskallisen vaikeana?

En ymmärrä ohjelman aspektia laisinkaan. Millaisella tarkoitusperällä tätä ohjelmaa on lähdetty tekemään? Vai onko raha ollut se ainoa tarkoitus? Siltä hieman tuntuu. Sponsorit ovat reippaasti esillä ihan julkisesti ja piilomainontana. Vai syövätkö kaikki tarkoituksellisesti samoja sipsejä ja samoja karkkeja, joita hänellä nyt sattuu olemaan KILOkaupalla kaapissa.

Että eipä mulla muuta. Mie tässä ajattelin tänään syödä kasviksia, proteiinia ja hiilihydraatteja kun sinne treenaamaankin pitäisi olla vähän poweria jäljellä. Ja tähän ohjelmaan tuskin enää aikaani haaskaan. Kiitti ja hei :)

iive

SD eli SuperDieetti

No joo, en siis todellakaan ole rupeamassa tähän vaikkakin uusi Superdieetti kuulemma käynnistyykin ensi kuussa eli ihan kohta. Silloinhan joskushan jo kokeilin Go Fat Go:ta ja sain tarpeekseni, sillä minulla kun ei ole mikään kiire mihinkään näiden muutamien jäljellä olevien kilojeni kanssa. Mutta kohtuullisen mainio tapahan tuo on kieltämättä vaikka aloittaa laihdutus tai boostata sitä jos sellaista nyt sattuisi kaipaamaan.

Mutta telkkarista on tullut kyllä katsottua jokainen jakso ja yllättäen jokainen jakso on ollut omalla tavallaan todella hyvä. En nyt lähde ruotimaan kenenkään osallistujan "suoritusta" erikseen, sillä niitä on netti jo pullollaan, mutta on ollut inspiroivaa katsoa heidän ponnistuksiaan kohti tuntematonta päämäärää. Ja on ollut ihanaa nähdä muutaman henkilön sisälle syttynyt valo siitä ettei se lihavuus tai sohvaperunana olo olekaan välttämättä se ainut vaihtoehto.

Toivon, että jotkin katsojistakin saisivat ohjelmasta irti sen jonkin, joka saisi sen pyllyn pois sieltä sohvalta tai käden pois suklaalevyn kimpusta. Se sisälle syttynyt valo on kuin tulisi "uskoon", se on mieletön tunne jota haluaisi julistaa kaikille - että HEI tiedätsä kuinka mahtavaa on päästä eroon niistä painolasteista; läskeistä, vaivoista (paitsi urheilusta saa kyllä niitä sit lisää), masennuksesta, huonosta omastatunnosta, syyllisyydestä... Se tunne kun sinusta itsestäsi kumpuaa se ymmärrys siitä ettei sitä lomamatkalta jäljelle jäänyttä suklaapatukkaa ole pakko syödä pois kuljeksimasta vaan sen saattaa laittaa pois. Kun ei ole enää mitään syytä haluta sitä makeaa, suolaista, imelää, rasvaista, ihan mitä vaan herkkua, jolla sinä yrität tyydyttää itsessäsi jotain. Kun ei ole mitään sellaista mihin sitä pitäisi juuri nyt syödä, joka päivä, aina, 24/7.

Ja sitten kun sinä oikeasti vain haluat syödä jotain hyvää, etkä vain tyydyttää jotain kehosi PAKKO-signaalia. Niin sitten sinä oikeasti voit ottaa sen hyvän ja syödä sen, nauttia ilman katumusta. Koska se on vain siinä. Ei tapahdu mitään järkyttävää. Sinä vain söit nyt jotain joka oli hyvää ja se siitä.

Mutta tuohon, voi että tuohon pisteeseen voikin olla joskus niin pitkä ja kivinen tie. Ja hemmetti, sieltä voi vielä joskus joutua harhapoluillekin, mutta onneksi silloin tietää että se piste on oikeasti olemassa ja sinne tosiaan voi päästä.

Mutta mitään ei voi saavuttaa jos ei ole valmis tekemään sen eteen mitään. Ja joskus se sattuu, ai hemmetti että se sattuu, mutta jos oikeasti haluaa sitä niin hei, eihän sitä estä kukaan. Se on susta itsestäs kiinni.

iive

Juhannusjuoksu

Juhannus on ollut meillä läpikäymisen aikaa. Kasvain on jättänyt jälkensä niin minuun kuin muihinkin perheenjäseniin. Siitä puhuminen satuttaa, mutta vaikeneminen satuttaa vieläkin enemmän. Minua kasvain satuttaa fyysisesti, huomaan joutuvani etsimään rajojani uudelleen. Huomaan pelkääväni taas tietynlaisia asioita, koen etten pysty niihin vaikka vielä viime kesänä tunsin pystyväni mihin vain. Nyt olen luonut itselleni taas peikkoja ja pelkoja jaksamisestani, mutta onneksi eilen sain taas huomata, että minä pystyn ja jaksan.

Juhannusaatolle sattui juoksupäivä ja suunnittelin juoksulenkin harjulle. Ja niin kuin muuallakin kotomaisemissa niin myöskin harjun maasto ei todellakaan ole mitään tasaista. Ajattelin etten jaksa / pysty kiipeämään harjun päälle, joten suunnittelin lenkkini niin ettei sitä tarvitsisi tehdä.
Kuitenkin pieni "eksyminen" luullulta reitiltä pisti minut tosipaikan eteen, sillä edessä oli jyrkkä harjunrinne-tie tai paluu takaisin omia jälkiä. Ja mikään ei ole tyhmempää kuin juosta samoja reittejä takaisin päin!
Kiipesin harjun päälle, jatkoin juoksemista sen jälkeen ja loppujen lopuksi 4,5km lenkin aikana kiipesin harjulle yhteensä kolmesti. Alamäet ja tasaiset osuudet juoksin, ylämäet menivät kävelyksi, mutta näin lenkki rytmittyikin aika hyvin.

Pyöräilyn kanssa minulla on edelleen näitä samoja jaksamis-pelkoja. Varsinkin kun täällä ei todellakaan tunnu olevan tasaisia reittivaihtoehtoja pyöräilylle. Niinpä pyörälenkit ovat olleet varsinaisia "tappo"lenkkejä verenmaku suussa. Ei mitään kovin rentouttavaa todellakaan siis.

Tv:stä olen nyt useamman jakson seurannut MTV:n I Used To Be Fat-ohjelmaa. Tämä on ollut jopa paljon inspiroivampi ohjelma kuin Suurin Pudottaja. Erityisesti erään jakson Josh on innoittanut minua suuresti ja täytyy tunnustaa, että olen kerennyt katsoa kyseisen jakson aika monta kertaa.

I Used To Be Fat | Season 2 | Josh

NEW [Full Episode] At 310 pounds, Josh is by far the largest person in his athletic family. He's forced to stand on the sidelines as his younger brothers play team sports and go on dates. Can trainer Joey help Josh finally give up the sweets he loves and become the man he dreams of being?

mtv.com

Josh nimittäin laihtuu 110 päivän aikana 53kg ja saa elämänsä takaisin tai itseasiassa saa täysin uuden elämän. Ei niinkään tuo kilomäärä tee tätä jaksoa niin inspiroivaksi vaan Joshin asenne, luonne, rehellisyys... ne koskettavat aidosti.

Itseä hieman korpeaa se, että aika monta viikkoa on mennyt täysillä siis aivan pilkuntarkasti ja mitään ei tapahdu. Tunteet on varmaan aivan samat kuin Suurimman pudottajan kilpailijalla vaa'alla kun lukema näyttää nollaa vaikka on tehnyt aivan kaikkensa ja luulee painon tippuneen roimasti.

 iive

Tv-tärppejä

Teeveessä on menossa parikin lihavuuteen liittyvää sarjaa.

Yle Teemalla neliosainen Tiededokumentti: Lihavaakin Lihavampi

Lihavaakin lihavampi on neliosainen sarja, jossa ylipainoiset nuoret britit tutustuvat maailman ylipainoisimpiin maihin: USA:han, Argentiinaan, Kreikkaan ja Kuwaitiin. Matkalaiset asettuvat asumaan itseäänkin lihavampien ihmisten luo syömään ja elämään heidän tavoillaan. Samalla he saavat käsityksen siitä, miksi juuri nämä maat ovat nopeimmin ylipainoistuvia koko maailmassa. Mutta sitäkin mieleenjäävämpiä ovat kokemukset, jotka kertovat armottomalla tavalla siitä, miten hengenvaarallinen sairaus ylipaino on. Antavatko järkytykset pontta elämäntapojen parantamiseen vai unohtavatko nuoret matkailijat kokemansa ja palaavat vanhaan elämäänsä? (Lähde ja kuva: Juttuarkisto)

Torstaisin Yle Teemalla klo 21, uusinta lauantaisin sekä Yle Areenassa Jakso 1(näkyvyysaika 7pvä)

*****

Ja tietenkin Suurin Pudottaja Maikkarilta joka arkipäivä klo 18! Jaksot katsottavissa jälkikäteen myös Katsomossa!

Ensimmäiset jaksot on tullut katsottua nyt juurikin tuolta Katsomon kautta. Kotona ollessa tallentuvat boxille. Ihan mielenkiintoisia ihmisiä on sarjaan löydetty. Mietin vaan, että missä kulkee se raja kun vuosi vuoden perään kilpailijat ovat isompia ja isompia? Ei yli 200kg painoista ihmistä niin vain laihdutetakaan katsojia tyydyttävään timmikuntoon vaikka niin älyttömästi laihtuisivatkin. Ennätyslaihduttaja-naisista Ashley Johnston (couples3), alkupaino 170kg, on tiputtanut kauden aikana 83kg eli jäljelle jää laihdutettavaa edelleen, jos haetaan yli 200 kiloisesta timmiä tyttöä. Mutta olivat ne muutkin aika isoja tällä kasikaudella, varsinkin miehet.

iive

ps. Tv:tä katsellessa on muuten hyvä tehdä muutakin kuin mököttää siellä sohvalla. Jos muuten on ollut aktivitettia niin ainakin venytellä kannattaa. Venyttelyohjeita ja vinkkejä löytyy muuten Venyttely-postauksestani TÄÄLTÄ :) ja lisää ajatuksia sekä vinkkejä venyttelystä löytyy myös Venyttely-tunnisteen avulla.

Ja ainahan voi aloittaa vaikka tällä.

Blank ja peruna

Oi oi...
Eilen käytiin koko porukalla hiihtämässä. Neiti oli Manducassa miehen reppuksessa, niin kuin neiti sanoisi :) ja nautti ihan mielettömästi hiihtoreissusta. Itse nautin hiihtämisestä myös valtavasti. Hissukseen hiihdeltiin n.2,7km välillä ladulla ja välillä polulla kun vähän oiottiin. En jaksanut enää kiivetä mäkeä ylös, mikä olisi muuten ollut vaihtoehtona.
Hiihtäminen oli ihanaa vaikkakin näköjään kovin väsyttävää, sillä yli vuorokausi meni tuosta reissusta toipumiseen. Olen kirjaimellisesti ollut ihan TÖÖT ja kuutamolla. Ilta ja tämä päivä on mennyt sohvalla maatessa pahoinvoiden ja torkkuen, välillä jaksoin hieman katsoa tv:tä ja selata nettiä, edelleen sieltä sohvalta. Päivän venyttely yrityskin sai nolon lopun kun nukahdin lattialle ennen kuin kerkesin venyttelyä edes aloittamaan...

Neiti toi kipeälle äidille lohdutuskaverin, sen rakkaimman.

Alkaa todella ahdistamaan tämä olotila ja ärsyttää kun osa sivuoireista vain pahenee; nenä on aivan tukossa koko ajan ja lisäksi lääke on aiheuttanut hillittömän ihottuman ympäri kroppaa. Toki olen aina kärsinyt atooppisesta ihosta ja ihottumasta, mutta en koskaan näin! Onneksi kasvot ovat säästyneet jatkuvalta ihottumalta, sinne sitä tulee vain lääkkeen oton seuraavana päivänä.

Tv.tä on tietenkin tullut katsottua aikalailla ja nyt olen katsonut muutaman jakson 4D: Hurja Painonpudotus-ohjelmaa. Toisessa jaksossa oli 21vuotias Rachel, liikunnanopettaja, jolla oli 100kg YLIpainoa. Toisessa taasen 23 vuotias Alex, joka painoi yli 200kg. Ohjelman koutsina on Chris Powell, ilmeisesti jonkinsortin laihdutusguru tuolla rapakon toisella puolella.
Ja täytyy kyllä sanoa, että ÄRSYTTÄÄ!

Ensinnäkin se, että otetaan tavoitteeksi vuoden aikana laihduttaa n. 100kg, ihan hillitön määrä. Tästä on tietenkin tuloksena se, että nahka roikkuu valtavasti ja tietenkin se vain nips naps leikataan pois. Kuitenkaan leikkausten jälkiä ei näytetä, vaan ohjelman lopussa laihduttajat esitellään totta kai hienoissa ja peittävissä kledjuissa. SE mikä tässä on hyvä, on se tosiasia, että näytetään mitä tapahtuu kun laihdutetaan noin nopeasti ja kerrotaan, että loppu lähti leikkauksella. Tätä ei esim. Biggest Loserissa näytetä eikä kerrota ja faktahan on ettei niistäkään kilpailijoista niin timmejä voi tulla ilman kiristelyä. Vai voiko se muka olla mahdollista?

Toiseksi ärsyttää se, että koko laihdutusprosessi esitetään hirveänä kuntoilurääkki-projektina. Ruokavalion tärkeyttä korostetaan, mutta ei juurikaan esitellä. Totta kai on paljon viihdyttävämpää näyttää hyvin ylipainoista henkilöä, joka raataa henkensä edestä ja jolle karjutaan naama punaisena. Millään muullahan tavalla ei voi saada hyvää kuntoa, eikä liikkua voi muuten kuin sata lasissa ja rääkkituntumalla. Tämä sama meininkihän on myös Biggest Loserissa ja hieman rupeaa tympimään kyllä.

nelonen.fi

Kolmanneksi risoo se, että laihdutus on jaettu 3kk pätkiin. Ensimmäisen 3kk valmentaja Chris Powell on läsnä ja sitten hän häipyy. 3kk välein punnituksissa sitten tavataan. Ohjelmassa kuitenkin esitetään myös pieniä pätkiä motivaatio-ongelmista, laihdutusväsymyksestä ja aikamoisesta ahdistuksesta. Tähän ei kuitenkaan puututa kuin vasta punnituksessa (vaikka Powell katsoo näitä pätkiä livenä valvontakameroista ja video-päiväkirjoista) kun käykin ilmi ettei olla 3kk aikana laihduttu lähes ollenkaan. Mitään neuvoja moisiin ongelmiin ei juurikaan katsojille näytetä.
Näyttää olevan niin, että 4D: Hurja Painonpudotus on vain shokeeraustarina. Sama yhtiö näyttää tekevän myös Hurjaa remonttia, jossa rakennetaan hulppea talo 7:ssä päivässä, ooo kuinka hienoa ja materiaalien kuivumisaikoja, kiinteistön ylläpitokustannuksia tms. ei tietenkään oteta huomioon tai ei ainakaan näytetä.

Tän hirveän paatospurkauksen lopuksi haluaisin vinkata muutamaan hurjan hyvään blogitekstiin:

Perhoseksi: Tarina 

Aivan mielettömän hieno kuvaus siitä, mitä voikaan tapahtua koulun liikuntatunnilla.

Ja

Trainer4you:n Rikun blogiteksti Aktivoitumista vai urheilua arkiaktiivisuudesta.

"Parilla viikoittaisella kuntoliikuntatuokiolla ei siis ole mullistavaa vaikutusta. Eteenkään, jos henkilö istua jöllöttää lähes koko muun valveillaoloaikansa."

Oma arkiaktiivisuus on ollut aikalailla nolla. Toki HeiaHeian liikuntapäiväkirja kertoo venyttelystä, jumpasta, hiihtämisestä - Tv:stä loppuvat ohjelmat (kun kaikki on jo nähty, myös netistä) kertovat jostain aivan muusta.

Kevät?

weheartit

 Tämän aamuisen televisio-ohjelman vuoksi olen jo hieman kevät-fiiliksissä.

(Viherpeukalot VAROITUS!)

Satuin nimittäin bongaamaan YLE1:ltä ohjelman Puutarhan lumoissa: Pellolta pataan (ohjelma on uusinta vuodelta 2010).

Suutari pysyy usein lestissään ja hyvä niin: Harva huippukokki osaa itse kasvattaa herkkuaterioidensa aineksia, ja taitavinkaan harrasteviljelijä ei välttämättä ole omimmillaan kyökin puolella.
Brittiläinen Monty Don on toista maata. Yhdessä vaimonsa Sarahin kanssa innokas puutarhan ja kotitarveviljelyn puolestapuhuja jaksaa innostaa luomuviljelyyn.
Itse kasvatetuista vihanneksista, yrteistä ja hedelmistä saa parhaimman lopputuloksen ja hienoakin hienomman maun itse valmistettuun ateriaan, josta voi olla ylpeä. Lisäksi Monty kehottaa suosimaan ruokaostoksissakin luomua ja suhtautumaan kriittisesti massatuotettuun ruokaan, jossa ei useinkaan ole kasvinsuojelumyrkyillä kitsasteltu.
Menestyäkseen viljelypuuhassa on tärkeää oppia tuntemaan kasvien vaatimukset, mutta samalla on hyvä oppia torjumaan kasvitauteja jo ennalta. Kotitilallaan Herefordshiressa Donin pariskunta johdattaa viljelyn saloihin ja antaa monia hyödyllisiä vinkkejä siitä, kuinka sadosta saadaan paljon irti luontoa, kunnioittaen ja ruoan mausta tinkimättä.
Kussakin jaksossa keskitytään muutamaan kasviryhmään, muun muassa yrtteihin, juureksiin, ja hedelmäpuihin.
Ensimmäisessä jaksossa Monty Don neuvoo, kuinka luomuviljelyllä saadaan paljon aikaan. Keskitytään juureksiin ja opitaan luomuviljelyn perusteita. Vaimo Sarah etsii markkinoilla aineksia Montyn keitoksiin. (yle.fi)

Kuva: yle.fi

 Monty Don onkin ihan huipputyyppi tai ainakin siis ohjelman tekijänä ja se englannin kieli mitä hän puhuu <3. Joulunpyhinä katselin Teemalta hänen Italian puutarhoissa-sarjaansa. Minä, joka ärsyynnyn kaikista puutarhaohjelmista ihastuin valtavasti! Italian puutarhoissa kaikki 4 osaa on edelleen katsottavissa yle areenasta. Ensimmäisen osan löydät tästä linkistä: 1/4 Rooma, Italian Puutarhoissa.

Kuva: Helen james design

Mutta nythän piti kirjoittaa jostain muusta kuin Italiasta eli takaisin Pellolta Pataan-ohjelmaan.

Osa 1 Juureksia luomuna (linkki yle areenaan)

Uudessa sarjassa Monty Don neuvoo kuinka luomuviljelyllä saadaan paljon aikaan. Tänään keskitytään juureksiin ja opitaan luomuviljelyn perusteita. Vaimo Sarah etsii markkinoilla aineksia Montyn keitoksiin.

Osa 2 Luomutomaatin salaisuus 
Monty paljastaa luomutomaattien kasvatuksen salat. Kun tomaattisato kypsyy, on aika jalostaa herkkuja liukuhihnalta.
Kuinka kesän maku saadaan säilymään? Lisäksi viljellään maistuvia sipuleita.

Osa 3 Kasvata yrttejä 
Kuinka kasvatetaan luomuyrttejä ja saadaan maut tuoreina talteen? Donin perhe valmistaa pestokastiketta pakastimeen. Donin yrttitarha pursuaa lajien runsautta, mutta mitkä työvälineet toimivatkaan parhaiten?

Osa 4 Kurpitsalle koti 
Mikä on jättikurpitsan salaisuus, onko sen koti kompostikasassa? Monty leipoo leipää omassa uunissa paikallisista luomujauhoista. Jotta taudit ja tuholaiset pysyvät kurissa, ovat vanhat ja uudet konstit tarpeen.

Osa 5 Silmäniloa kasviksilla 
Puutarhaan saa myös silmäniloa värikkäillä kasviksilla. Mangoldi on loistoesimerkki maukkaista väriläiskistä. Artisokka hurmaa kukinnallaan ennen nauttimista. Mutta miten etanavitsauksen kanssa pärjätään?

Osa 6 Omat omenat maukkaimpia 
Oman puutarhan hedelmät ovat taatusti maukkaimmat, ja Donin hedelmätarhasta löytyy omenalajike poikineen, tietenkin luomuna. Kriikunat ja persikat viihtyvät myös puutarhassa, mutta kuinka puita hoidetaan oikein?

Montyn aidattu kasvimaa on mahtava!

Ja vaikka nyt on vasta tammikuu, alkavat sormet syyhyämään kohti siemeniä ja multapusseja. Mitähän kaikkea sitä parvekkeelle koittaisikaan tänä vuonna laittaa? Palstasta nyt puhumattakaan!
Se nyt on ainakin varmaa, etten yhtään ainutta valmista taimea tule ostamaan, sillä muistissa ovat viime kesän ällöttävät kirvat, jotka tulivat amppelimansikan mukana ja levisivät kaikkiin parvekkeen kasveihin.
Pienen kasvihuoneen rakentaminen on myös harkinnassa, sillä aion luopua kissan ulkoiluhäkistä. Kissa saa nyt luvan olla hyppimättä alas sieltä parvekkeelta!

weheartit

Elämä alkaa entistä enemmän tuntua siltä, että jotain valoa tunnelin päässä näkyy :)

weheartit

Lisäaineet lautasellamme 2

Tällä kertaa ohjelmassa keskityttiin säilöntäaineisiin. Tai ehkäpä erilaisiin ihmiskokeisiin voisin sanoa, näitähän katsojat rakastavat kauhistella, ooo!

Esiteltiin mm. tavan suolalla lihan säilömistä ( mm. ihana mädäntynyt sianraato), sekä valmistettiin kaliumnitriittiä hevosenlannasta, tuhkasta sekä Gatesin omasta virtsasta. Tämän jälkeen hän säilöi valmistamallaan kaliumnitriitillä porsaanlihaa ja söi sen.

Lisäksi ohjelmassa esiteltiin säilöntäaineiden mekanismeja, kuinka ne imevät veden bakteereista, estävät niiden kasvun tai jopa tappavat sen.

Yhden päivän kokeessa Gates söi mahdollisimman paljon lisäaineita sisältävää ruokaa. Tämän jälkeen lääkäri arvioi lisäaineiden määrän.

ADI-arvolla (Acceptable Daily Intake) tarkoitetaan päivittäistä hyväksyttävää ylintä saantia, joka ilmoitetaan milligrammoina henkilön painokiloa kohti vuorokaudessa. ADI ilmoittaa määrän minkä ihminen pystyy syömään päivässä kyseistä lisäainetta ilman terveydellistä haittavaikutusta. ADI-arvot perustuvat eläinkokeisiin, jolla pyritään varmistamaan lisäaineen turvallisuus.
ADI-arvo voi ylittyä etenkin lapsilla, jotka eivät paina paljon. Varsinkin nitriitin saanti voi ylittyä lapsilla helposti. Nitriittiä käytetään lisäaineena makkaroissa ja lihavalmisteissa, sen tarkoitus on ehkäistä ruokamyrkytyksiä. (lähde: Wikipedia)

Laskemista hankaloittaa kuitenkin se, ettei tavan tuotteisiin ole ilmoitettu läheskään kaikkia lisäaineita koodeilla, eikä niiden määrää ole ilmoitettu!

Päivän aikana Gates oli syönyt 50 eri lisäainetta. Kuitenkaan 32 lisäainetta oli sellaisia joille ei oltu määritelty ADI-arvoa. Ainoastaan nitriittiä Gates oli syönyt suositusten ylittävän määrän. Lääkäri ei ollutkaan huolissaan niinkään lisäaineista kuin näiden ruokien sisältämistä rasvoista, hiilihydraateista ja sokereista. Lisäksi hän painotti lopuksi kuinka 90 lisäainetta on peräisin täysin luonnollisista lähteistä kuten askorbiinihappoa saa esimerkiksi sitrushedelmistä. Joten vaikka kuinka söisit puhdasta ruokaa niin saat silti lisäaineita.

Osa säilöntäaineista ovat myöskin täysin näkymättömiä, sillä niitä käytetään kaasuina. Tällä torjutaan mm. hapen vaikutuksia. Salaattipusseissa esimerkiksi säilöntäaineena on käytetty typpeä tai pikemminkin salaattipussin ilmasta on otettu happi pois, jäljelle jää siis typpi. Kun happi on poistettu niin ruoka on tavallaan valekuollutta.
Hapen torjujana Rikkidioksidia käytetään mm. viineissä (Sulfiitit ovat rikkiyhdisteitä, jotka sisältävät sulfiitti-ionin SO₃²⁻. Sulfiittiyhdisteitä käytetään muun muassa säilöntäaineina, alkoholijuomissa ja kuivatuissa hedelmissä. Sulfiitit saattavat aiheuttaa yliherkkyysoireita, minkä vuoksi niiden käytöstä on mainittava tuoteselosteessa ("sisältää sulfiitteja"), sekä säilykehedelmissä.

Lopuksi Gates teki lisäaineita omasta kehostaan; kyyneleistä, hiestä, rasvasta (rasvaimulla!), hiuksista ja oksennuksesta ja käytti sen jälkeen näistä osista eristettyjä lisäaineita leipomuksissaan. Tämän kaiken tarkoituksena oli valaista etteivät kaikki lisäaineet ole keinotekoisia vaan ne voivat olla lähtöisin ns. luonnollisista lähteistä. Tämä osuus ei nyt ihan kauheasti sykähdyttänyt, pelkkää katsojien kosiskelua tai ohjelman täyttämistä tyhjillä minuuteilla. Oikeastaan näin voisi sanoa koko ohjelmasta.

Ilman säilöntäaineita meitä uhkaisivat ruokamyrkytykset. Ilman askorbiinihappoa ihmiskunta mätänisi. Ratkaisevaa ei ole lisäaineen luonnollisuus tai synteettisyys, vaan sen määrä. Sopivana määränä räjähdysaineen ainesosakin voi taata ruuan tai juoman turvallisuuden ja maun. Ilman lisäaineita ruokakauppa ja koko maailma olisivat erilaisia. (Gates)

Ohjelma ylen areenassa: Prisma: Lisäaineet lautasellamme 2